Taidekasvatus tukee opiskelijan kasvua maailmankansalaiseksi
Taidekasvatuksessa monitaiteisuus, ihmisten välinen ja kehollinen osallistuminen ja kokemukset tarjoavat mahdollisuuksia tarkastella maailmankansalaisuuteen kuuluvia eettisen vastuun, arvojen ja asenteiden kysymyksiä, todetaan Taideyliopiston professorien tuoreessa tutkimuksessa.
Taidekasvatus voi tarjota tehokkaita tapoja tarkastella itseään ja elämäntilannettaan ulkoapäin eri näkökulmista. Sillä on siten potentiaali tukea opiskelijoiden kasvua maailmankansalaisiksi, väittävät professorit Marja-Leena Juntunen ja Heidi Partti Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta.
Maailmankansalaisuudella tarkoitetaan paitsi tietoisuutta nykyisistä globaaleista ja yhteiskunnallisista ongelmista, myös niiden ymmärtämistä ja niistä välittämistä sekä aktiivista ja vastuullista osallistumista niiden ratkomiseen.
Professorien mukaan taiteita hyödyntävän ja integroivan toiminnan sisällyttäminen opetustilanteisiin mahdollistaa eettisen vastuun, arvojen ja asenteiden käsittelyn kehollisen osallistumisen, empatian kokemisen, leikin ja mielikuvituksen keinoin eli tavoilla, jotka vaikuttavat opiskelijaan laajemmin kuin esimerkiksi pelkkä taloudellisiin, poliittisiin ja ekologisiin faktoihin perehtyminen.
Tutkimus taiteidenvälisen pedagogiikan kurssista
Juntusen ja Partin tutkimus hyödynsi tutkimusmateriaalia, joka tuotettiin taiteidenvälisen pedagogiikan kurssilla. Kurssi on osa aineenopettajan opintoja Taideyliopistossa ja Aalto-yliopistossa ja sitä ovat kehittäneet ja opettaneet vuosien ajan Juntusen lisäksi Riku Saastamoinen Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta ja Taneli Tuovinen Aalto-yliopistosta.
Tutkimus keskittyi tarkastelemaan erityisesti taidekasvatuksen roolia siinä, miten se voi edistää sosiaalista ja ekologista vastuullisuutta.
Kurssilla opiskelijat suunnittelivat opetustilanteita vertaisryhmissä ja kokeilivat monialaisen taidekasvatuksen erilaisia pedagogisia metodeja.
”Kurssi tarjosi sekä opettajankouluttajille että opettajaopiskelijoille uusia pedagogisia mahdollisuuksia ja näkökulmia maailmankansalaisuuteen kasvamisessa”, toteaa Juntunen.
Opiskelijoiden mukaan maailmankansalaisuuden aihe lisäsi heidän motivaatiotaan paneutua syvällisemmin ihmisten, muiden olentojen sekä koko planeetan välisten suhteiden merkitykseen.
”Kun saa mahdollisuuden kohdata toisen ihmisen kokemusmaailma ja asettaa itsensä empaattiseen suhteeseen toisen elämäntilanteen kanssa, opiskelijoilla on mahdollisuus pohtia omia asenteitaan ja arvojaan kokemuksellisin ja kehollisin keinoin”, sanoo Partti.
Taiteellinen toiminta mahdollisti kysymysten tutkimisen sanattoman ja kokonaisvaltaisen vuorovaikutuksen kautta. Eräs opiskelija sanallisti reflektiossaan, että kehollisen vuorovaikutuksen ja dialogin kautta “voi tuntea ihmisyyden, joka yhdistää meidät perimmäisellä tavalla”.
Taiteellinen toiminta työkaluna ahdistuksen ilmaisuun
Sitran vuoden 2019 tutkimuksen mukaan noin neljännes suomalaisista – ja jopa 38 prosenttia alle 30-vuotiaista tutkimukseen osallistuneista – arvioi, että sana ”ahdistus” kuvaa hyvin tai melko hyvin heidän tuntemuksiaan ilmastonmuutokseen liittyen.
Monet globaalit teemat, erityisesti ne, jotka liittyvät ekologiseen kriisiin ja ihmisten sortoon, aiheuttavat monissa vahvoja negatiivisia tunteita, kuten pelkoa, turhautumista, ahdistusta ja voimattomuutta.
Opiskelijoiden taiteelliset lähestymistavat tarjosivat käytännöllisiä ja joustavia työkaluja, joiden avulla voi ilmaista negatiivisia tunteita konkreettisella ja sanattomalla tavalla.
Juntusen mukaan kehollinen vuorovaikutus ja leikki voivat tarjota tärkeän tavan kohdata tunteet ja huolet turvallisesti ryhmässä tai ilman vaatimusta verbaaliseen analyysiin.
”Roolipelien kautta opiskelijat tutkivat, testasivat ja pohtivat kriittisesti omia tunteitaan, ennakkoluulojaan, puolueellisuuttaan, asenteitaan, arvojaan, etuoikeuksiaan ja eettistä vastuutaan.”
Monitaiteiset työtavat tehokkaana työkaluna
Koulutusinstituutioissa eri taiteita opetetaan yleensä erillään toisistaan, koska taidealat on perinteisesti pidetty tiukasti erillään.
”Vaikka tätä jakoa voidaan perustella monista näkökulmista, tämä tutkimus osoittaa, että monitaiteinen toiminta ja pedagogiikka voivat olla erityisen tehokkaita yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyssä”, Juntunen toteaa.
Tutkijat korostavat, että globaalin ekosysteemin romahtamisen ja sitä seuraavan yhteiskunnallisen kuohunnan partaalla on yhä tärkeämpää, että taidekasvatuksen koulutus yliopistotasolla tukee opiskelijoiden kasvua maailmankansalaisuuteen ja että se tarjoaa työkaluja kestävän tulevaisuuden rakentamiselle.
”Maailmankansalaisuus ei ole pelkästään kokoelma tietoa ja taitoja, jotka voidaan saavuttaa ja joita voidaan soveltaa eri tilanteissa. Sen sijaan kestävien elinolosuhteiden takaaminen tuleville sukupolville vaatii jatkuvaa vuoropuhelua ja omien tarpeiden ja halujen kriittistä tarkastelua planetaaristen seurausten näkökulmasta”, sanoo Partti.
Taidekasvatus sekä tutkimuksena että käytäntönä voi olla mukana muokkaamassa ja tukemassa muuttuvan, globaalin kansalaisuuden prosessia haastamalla opiskelijaa monilla erilaisilla ja keskenään kilpailevilla näkökulmilla, arvoilla ja identiteeteillä.
”Taidekasvatuksen tulee avata systemaattisesti mahdollisuuksia opiskelijoille kyseenalaistaa yhteiskunnallista nykytilannetta ja osallistua eettisen vastuun edistämiseen.”
Marja-Leena Juntusen, Riku Saastamoisen ja Taneli Tuovisen sessio ”Interdisciplinary Dialogue with the World in Arts Education” pidetään torstaina 24.11. klo 14.30–16.00 ELIA-konferenssissa Taideyliopiston Sörnäisten kampuksella.
Tutustu taidekasvatuksen ja -koulutuksen kansallisiin visioihin 2030