Suomalaisen populaarimusiikin historiassa heijastuu maamme pohjoinen sielu ja maantieteellinen sijainti
Ruotsista on tullut popmusiikin suurvalta, kun taas Suomen musiikkibrändistä on muotoutunut tummempi ja raskaampi. Suomalaisen populaarimusiikin tutkimus on koottu yksiin kansiin ensimmäistä kertaa kansainvälisessä julkaisusarjassa.
Miten Murheellisten laulujen maasta päästiin Lordin euroviisuvoittoon? Mitä suomalaisessa populaarimusiikissa tapahtui vuosituhannen vaihteessa- ja miksi emme ole Ruotsi popmusiikissa? Muun muassa näitä asioita ruoditaan vasta ilmestyneessä Made in Finland: Studies in Popular Music -teoksessa, joka on ensimmäinen englanninkielinen ja ulkomailla julkaistu kokoelmateos suomalaisesta populaarimusiikin tutkimuksesta. Sen ovat toimittaneet Kimi Kärki ja Toni-Matti Karjalainen, joka on Taideyliopiston Sibelius-Akatemian uusi taidejohtamisen ja yrittäjyyden professori.
Oman identiteetin etsinnästä idän ja lännen, paikallisen ja globaalin välillä muodostuu kirjan tekijöiden mukaan pohjoisen musiikin tarina. Se koostuu oman kulttuuriperinnön ja paikallisten myyttien lisäksi luonnon voimakkaasta läsnäolosta, pohjoisen vuodenajoista ja sääolosuhteista sekä yleisesti pohjoiseen musiikkiin liitetystä melankolisesta mielentilasta.
”Tyypillisimmin tämä tarina näkyy synkemmissä musiikinlajeissa kuten metallimusiikissa, mutta se näkyy myös iskelmässä, suomirockissa, puhumattakaan Sibeliuksesta ja muista popmusiikkiin vaikuttaneista klassisen musiikin vaikuttajista”, Toni-Matti Karjalainen sanoo.
Vuosituhannen vaihde muutti kaiken
Populaarimusiikilla on ollut oma roolinsa eri kulttuurivaikutteiden omaksumisessa. Se on sulauttanut itseensä sekä slaavilaisia että angloamerikkalaisia piirteitä. Karjalaisen mukaan sekä suomalainen tango että iskelmä ovat esimerkkejä näiden itäisten ja läntisten vaikutteiden sulautumisesta.
1990-luvun loppuun asti suomalainen musiikki oli vielä sisäänpäin kääntynyttä. Festivaalit, musiikkiteollisuus ja esiintymiset oli suunnattu pääasiassa paikallismarkkinoille. Sitten jotain tapahtui. Vuosina 2000-2001 hiphop-duo Bomfunk MC:n Freestyler kipusi myydyimmäksi Euroopassa. Vuonna 2000 ”love metal” -yhtye HIM pääsi listaykköseksi kansainvälisillä rock-markkinoilla, ja elektronisen tanssimusiikin artisti Darude löi läpi maailmanlaajuisesti Sandstormillaan. Kappaletta soitetaan edelleen säännöllisesti ympäri maailmaa.
“Aivan yllättäen monet artistit ja musiikkityylit löivät itsensä läpi kansainvälisesti lähes yhtä aikaa. Vaikutti siltä kuin kansainvälinen musiikkikenttä olisi löytänyt Suomen yhdessä yössä”, Karjalainen kuvailee.
Muutos näkyy myös numeroina. Vuonna 2001 suomalaisen popin viennin markkina-arvo oli viisi kertaa suurempi kuin vuonna 1999.
Ja menestys jatkui. Vuonna 2003 rock-yhtye The Rasmus alettiin tuntea kansainvälisesti ja yhtye sai useita kulta- ja platinalevyjä. Metallibändit alkoivat nekin nousta maineeseen, etunenässä Children of Bodom ja Apocalyptica, kunnes genrestä tuli tunnettu suomalainen ilmiö. Samaan aikaan alkoi myös Nightwishin nousu suurimmaksi suomalaiseksi musiikinvientituotteeksi.
”Lordin voitto Euroviisuissa vuonna 2006 täysin arvaamatta oli eräs kulminaatio suomalaisen pop-musiikin maineessa.”
Suurempi menestys vasta tulossa?
Vielä emme ole Ruotsi, jota usein kuvataan kolmanneksi suurimmaksi musiikin viejäksi maailmassa. Suomalaisen musiikin maine on kuitenkin kasvanut viime vuosina ja kirjan kirjoittajat ennustavatkin, että kansainvälinen menestys on ehkä tuloillaan 2020-luvulla.
”Vaikuttaa siltä, että erilaiset pop-musiikin muodot ovat alkaneet ylittää maarajoja merkittävällä tavalla”, Karjalainen sanoo.
Kauas on tultu käännösiskelmien valta-ajasta. Miten suomalaista pop-musiikkia voisi kuvata nykyisin?
”Nykyisessä populaarimusiikin tarinassa yhdistyvät ainutlaatuiset suomalaisen kulttuurin piirteet ja jaettu identiteetti muiden Pohjoismaiden kanssa. Naapurimaiden kanssa onkin meneillään erilaisia musiikkiviennin yhteistyökuvioita”, kertoo Karjalainen.
Osaksi kansainvälisesti merkittävää julkaisusarjaa
Kirja sisältää 13 ammattilaisartikkelia, joissa tarkastellaan suomalaisen populaarimusiikin historiaa ja ilmiöitä eri kulmilta. Se julkaistaan osana tunnustetun yhdysvaltalaisen Routledge-kustantamon Global Popular Music Series -sarjaa.
Teoksen artikkeleissa pohditaan muun muassa suomenruotsalaisen vähemmistön populaarimusiikkia, suomalaisia hevikansana, suomirockia, brittipopin vaikutusta suomalaiseen populaarimusiikkiin, amerikansuomalaisten työläisten musiikkikulttuuria ja suomalaista underground-musiikkia.
”Yritimme kasata kirjan myös niin, että se kiinnostaisi Suomen ja suomalaisen musiikin ystäviä, joita maailmalta paljon löytyy. Mukana on esimerkiksi Tuomas Holopaisen haastattelu, jolla ehkä tavoittaa useammankin Nightwish-fanin”, vinkkaa Karjalainen.
Lisätietoja
Toni-Matti Karjalainen
toni-matti.karjalainen@uniarts.fi
Keskustelutilaisuus Musiikkimuseo Famen ravintolassa 20.11.2020
Keskustelun pohjana toimii kirja ”Made in Finland: Studies in Popular Music. Tilaisuudessa kuullaan panellikeskustelut suomalaisuudesta ja rajoista sekä kellareista ja uusista identiteeteistä. Ohjelmassa on myös juttu- ja musiikkituokio säveltäjä, muusikko, äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa.