Selvitys: Euroopan kulttuuripääkaupungit sekä kärsivät että oppivat koronapandemiasta
Minkälaisia vaikutuksia koronapandemialla oli Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeisiin ja Suomen vuoden 2026 pääkaupunkiudesta kilpailleisiin kaupunkeihin? Tätä ovat selvittäneet Violeta Simjanovska ja vierailijaprofessori Franco Bianchini.
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Arts Management -koulutusohjelman ainejohtaja Violeta Simjanovskan ja vierailijaprofessori Franco Bianchinin selvityksessä tarkasteltiin kymmenen viimeaikaisen Euroopan kulttuuripääkaupungin selviytymistä pandemiasta. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa pandemian vaikutuksia kaupunkien kulttuuridemokratiaan, hyvinvointiohjelmien kehittämiseen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ratkaisemiseen liittyvään kulttuuritoimintaan.
Pandemiassa kulttuuripääkaupunkien alueellinen rooli korostui
Turismin ja matkailuvaikutusten pysähtyessä koronarajoitusten vuoksi monet kulttuuripääkaupungit kääntyivät paikallisen, alueellisen ja kansallisen turismin puoleen. Perinteisesti kansainvälisestä turismista nauttineet kaupungit kuten Tampere kärsivät matkustusrajoituksista, mutta luonnonkauniiden sijaintien kaupungit kuten Savonlinna hyötyivät paikallisesta ja kansallisesta matkailusta.
Pandemian aikana digitalisaatio tarjosi kulttuuripääkaupungeille mahdollisuuksia keskittyä ekologisen kestävyyden ja saavutettavuuden kysymyksiin uudella tavalla, etsiä uusia yleisöjä sekä vahvistaa alueellista yhteistyötä. Tarvitaan kuitenkin yhä rikkaampaa, monitahoisempaa ja inhimillisempää digitaalista kulttuuritarjontaa. Kansainvälinen taiteilijayhteistyö, taiteellisten tuotantojen kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja taiteilijoiden vertaisverkostoituminen osoittautuivat lähes mahdottomiksi.
Kävijämäärien sijaan tavoitteina innovaatiot ja luovuus
Pandemia toi esille kulttuurialan ja erityisesti freelance-toimijoiden haavoittuvan aseman. Esille nousi etenkin yksityisen kulttuurisektorin taloudellisen tuen tarve. Kulttuuripääkaupungeissa eniten koronasta kärsi osallistava kulttuuritarjonta kuten lapsille ja senioreille tarjottavat kulttuurihankkeet, joiden toteuttaminen kävi melkein mahdottomaksi rajoitusten vuoksi. Riskinä on myös eräänlainen digitalisaatioväsymys, mikä voi ajan mittaan vähentää ihmisten kiinnostusta myös kulttuuritarjontaa kohtaan.
Sen sijaan taiteen hyvinvointivaikutuksia tukevat hankkeet saivat uudenlaisen merkityksen ja näkyvyyttä pandemian myötä. Pandemia sai kulttuuripääkaupunkiorganisaatiot keskustelemaan kaupunkiensa vaihtoehtoisista tulevaisuudennäkymistä, ja tätä kautta niissä syntyi myös merkittäviä innovaatioita. Joissakin kulttuuripääkaupungeissa yleisömäärät tapahtumien mittareina jopa menettivät merkitystään kokonaisuudessa ja tavoitteeksi nousi niiden sijaan luoda jotakin uutta, innovatiivista ja erityistä. Kulttuurikentällä – kuten myös kulttuuripääkaupunkihankkeissa – jää vielä nähtäväksi, miten yleisöt käyttäytyvät pandemian jälkeen.
Lisätiedot
Violeta Simjanovska
violeta.simjanovska@uniarts.fi
Reflections on Aspects of the Impacts of the Covid-19 Pandemic on European Capitals of Culture
Including case studies of the three Finnish cities competing for the European Capital of Culture 2026 title: Oulu, Tampere and Savonlinna.
Sibelius Academy Research Report Publications 24
Edited by: Franco Bianchini & Violeta Simjanovska.
Co-writers: Elizaveta (Lisa) Bomash, Miia Kivilä, Paola Nieto Paredes, Jenni Pekkarinen and Valtteri Pokela, Violeta Simjanovska and Franco Bianchini
ISBN 978-952-329-269-7
ISSN 1798-5455