Sakari Katajamäki kirjoittamisen dosentiksi Taideyliopistoon

Uusi dosentuuri vahvistaa erityisesti kirjoittamisen koulutusta, josta on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa sekä kandidaatti- että maisteriohjelmat.

Sakari Katajamäki

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituspäällikkö, tohtori Sakari Katajamäki on nimitetty dosentiksi Taideyliopiston Teatterikorkeakouluun. Uusi dosentuuri vahvistaa erityisesti kirjoittamisen koulutusta, mutta tavoitteena on hyödyntää Katajamäen laajaa osaamista useissa eri koulutusohjelmissa ja monitaiteisissa opintokokonaisuuksissa.

“Katajamäen dosentuuri vahvistaa asiantuntijuuden monialaisuutta kirjoittamisen opetuksessa ja tutkimuksessa. Se avaa meille uusia lähtökohtia taiteelliseen tutkimukseen kirjoittamisen alalla”, toteaa kirjoittamisen maisteriohjelman johtaja, lehtori Jusa Peltoniemi.

Katajamäki on osallistunut tuntiopettajana vuosina 2019 ja 2022 käynnistyneiden kirjoittamisen maisteri- ja kandiohjelmien alkuvaiheisiin.

“Pidän Teatterikorkeakoulun kirjoittamisen koulutuksen valttikorttina sitä, että monitaiteinen ympäristö luo ainutlaatuiset edellytykset taidekirjoittamisen asettamiselle osaksi erilaisia ilmaisutapoja ja yhteistyömuotoja. Erilaiset näyttämölliset, visuaaliset ja musiikilliset näkökulmat rikastavat myös perinteisen, kirjoista luettavan kirjallisuuden kirjoittamista”, Sakari Katajamäki sanoo.

”Dosentuurin myötä voi löytyä myös uusia tapoja syventää kirjoittamisen ja säveltämisen välistä yhteistyötä, jota olen ollut kehittämässä ensin Sibelius-Akatemiassa vuodesta 2006 alkaen ja myöhemmin osana Teakin kirjoittamisen maisteriohjelmaa syksystä 2019 alkaen.”

Tausta kirjallisuustieteessä

Katajamäki on valmistunut tohtoriksi yleisestä kirjallisuustieteestä Helsingin yliopistossa 2016 ja on myös Helsingin yliopiston dosentti. Hän on tehnyt tutkimustyötä etenkin runouden ja draaman parissa.

“Olen tutkinut muun muassa Lauri Viidan yhteyksiä eurooppalaiseen nonsensekirjallisuuteen, kirjallisuuden unitematiikkaa sekä konkreettista runoutta ja suomennoskirjallisuuden historiaa. Suuren osan työurastani olen tehnyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, jossa olemme toimittaneet tieteellisesti toimitettuja editioita Aleksis Kiven näytelmistä ja muusta tuotannosta. Nyt tämä työ etenee kohti Minna Canthin näytelmiä.”

Tällä hetkellä Katajamäki johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Kääntämisen jäljet arkistoissa, joka pureutuu monialaisesti kirjallisuuden kääntämisestä ja käännöskirjallisuudesta tallentuviin arkistoaineistoihin ja niiden tutkimiseen. Katajamäen uusimmat julkaisut käsittelevät muun muassa Aleksis Kiven tekstejä ja kirjallisen luomistyön prosesseja.

Kiinni taidealan ilmiöissä

Katajamäki odottaa dosentuurin vahvistavan yhteyttään taidealaan ja tämän päivän taiteentekijöihin.

”Taideyliopistossa olen päässyt hyödyntämään monipuolisesti ja uusilla tavoilla kirjallisuudentutkimuksen tutkimisen ja opettamisen kokemusta. Kursseilla on aina päässyt keskustelemaan kirjallisuudesta yllättävistä näkökulmista. Jatkossa pääsen toivoakseni tekemään lisää yhteistyötä myös muiden opettajien kanssa”, Katajamäki sanoo.

Katajamäki näkee taiteidenvälisyydessä paljon mahdollisuuksia. Hänen tänä syksynä toteutuvalle, kirjoittajille ja säveltäjille suunnatulle kurssille on kutsuttu etävierailijoiksi kaksi kreikkalaista arkkitehtia. He ovat omissa tohtorinopinnoissaan tutkineet muun muassa rakennustaiteen ja runouden välisiä yhteyksiä.

Ajassa kiinni olemisen lisäksi Katajamäki puhuu myös lukemisen ja perinteen tuntemisen tärkeyden puolesta.

“Kirjoittamisen opetuksessa on hyvät mahdollisuudet olla kiinni oman aikamme taiteellisissa kehityssuunnissa ja yhteiskunnallisissa ilmiöissä. Silti on tärkeää antaa opiskelijoille riittävät perusteet aiempienkin vuosisatojen kirjallisuudesta.”

Kuva: Gary Wornell