Rehtori Hildén: Kulttuuripoliittinen selonteko on ansiokas mutta edellyttää selkeää toimeenpano-ohjelmaa
Hildénin mukaan on tärkeää luoda selkeä toimeenpano-ohjelma, joka priorisoi, konkretisoi, vastuuttaa ja aikatauluttaa toimenpiteet sekä varmistaa niille riittävän rahoituksen.
Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén oli eduskunnan sivistysvaliokunnan kuultavana kulttuuripoliittisesta selonteosta 18. maaliskuuta 2025.
Hildén toi puheenvuorossaan esiin keskeisiä huomioita, jotka käsittelevät kulttuuripolitiikan merkitystä yhteiskunnassa sekä siihen liittyviä haasteita. Hildénin mukaan selonteko on arvokas, sillä se tarkastelee kulttuuripolitiikkaa laajasti eri näkökulmista ja huomioi myös mm. talouskasvun, kestävyyden, hyvinvoinnin ja aluepolitiikan kysymykset.
Hildén kuitenkin korostaa, että kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoa vaikeuttaa esitettyjen toimenpiteiden suuri määrä ja se, että monet selonteon toimenpiteet on kuvattu liian yleisellä tasolla.
Hänen mukaansa selonteon pohjalta onkin tärkeää luoda selkeä toimeenpano-ohjelma, joka priorisoi, konkretisoi, vastuuttaa ja aikatauluttaa toimenpiteet sekä varmistaa niille riittävän rahoituksen.
Hildénin viisi teemaa selonteon toimeenpanoon
Kaarlo Hildén nosti lausunnossaan esille viisi kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanossa erityisen tärkeää teemaa:
1. Taide- ja kulttuurikasvatuksen rooli keskeisten tulevaisuustaitojen kehittämisessä Suomessa on välttämätöntä tunnistaa ja hyödyntää.
Koulutustason nostaminen ei auta, jos koulutus tuottaa vanhentunutta osaamista. Monet selvitykset, kuten World Economic Forumin Future of Jobs Report, nostavat tärkeimmiksi tulevaisuustaidoiksi sellaista osaamista, joiden kehittymiseen juuri taidekasvatus ja -koulutus pystyy erityisen hyvin vastaamaan. Jotta koulutusjärjestelmämme pystyisi aidosti vastaamaan tulevaisuuden osaamishaasteisiin, on taide- ja kulttuurikasvatuksen potentiaali keskeisten tulevaisuustaitojen kehittämisessä pystyttävä tunnistamaan ja hyödyntämään selvästi nykyistä paremmin ja strategisemmin.
2. Kulttuuripalvelut tulee ottaa mukaan ratkaisemaan väestöpohjan suuria muutoshaasteita.
Kulttuuripalveluiden saavutettavuudessa on valtavia eroja eri puolilla Suomea, eikä selonteko tarpeeksi huomioi tätä epätasa-arvoa. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuuden nopea kasvu ja kasvukeskusten ulkopuolella pienenevät ikäluokat vaativat kulttuuripalveluilta aivan erilaista uudistumista.
Kulttuuripalveluiden sopeuttaminen Suomen demografisiin haasteisiin ei kuitenkaan riitä – kulttuuri- ja taidealalle tulee luoda aktiivinen rooli segregaation ehkäisyssä ja alueellisen elinvoiman luomisessa.
3. Kulttuurialan toimintakyky on turvattava – keikahduspiste on lähellä
Nykyiset kulttuuripoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat ristiriidassa leikkausten kanssa. Leikkaukset uhkaavat kulttuurilaitosten ja vapaan kentän toimijoiden toimintakykyä, mikä voi johtaa vuosikymmeniä rakennetun ekosysteemin romahdukseen. Jotta tämä dystopia ei toteudu, tulee lisäleikkaukset perua ja sitoa tulevat rahoituspäätökset selonteossa esitetyn pitkäjänteisen kulttuuripoliittisen vision toteuttamiseen.
4. Luovista aloista vauhtia aineettomaan arvonluontiin ja yhteiskunnallisiin innovaatioihin
Työn tuottavuutta ja talouskasvua voi saavuttaa kestävästi vain inhimilliseen pääomaan perustuvan aineettoman arvonluonnin alueella. Suomen kasvuhaasteisiin on haettava vauhtia luovista aloista. Käynnistynyt työ luovien alojen kasvustrategian luomiseksi on tärkeä ja oikeansuuntainen toimenpide, mutta tuloksia syntyy kuitenkin vasta kun se pannaan toimeen. Liian monta luovien alojen suunnitelmaa ja tiekarttaa on jo tehty, nyt on ryhdyttävä toimeen.
5. Kulttuuripolitiikalla voidaan vaikuttaa mielenterveyskriisin ja tulevaisuususkon rapautumiseen
Kulttuuripolitiikalla voidaan vaikuttaa mielenterveyskriisin ja tulevaisuususkon rapautumiseen. Koetun hyvinvoinnin ongelmien juurisyiden ymmärtäminen ja niihin liittyvien ratkaisujen kehittäminen edellyttää ihmisen elämän, aktiviteettien ja toimintaympäristön syvällistä ymmärtämistä henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Ratkaisuja tulee hakea ennaltaehkäisevästä työstä, jossa hyödynnetään laajasti kulttuurin ja taiteen keinoja tuottaa merkityksellisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia.
Eduskunta äänestää kulttuuripoliittisesta selonteosta keväällä
Eduskunta aloitti kulttuuripoliittisen selonteon käsittelyn helmikuussa, ja sivistysvaliokunta järjesti siitä julkisen asiantuntijakuulemisen torstaina 27.2.2025. Katso tallenne sivistysvaliokunnan julkisesta kuulemisesta
Julkisen kuulemisen lisäksi sivistysvaliokunnan ja muiden valiokuntien on mahdollista kutsua asiantuntijoita kuultavaksi valiokuntien kokouksiin.
Sivistysvaliokunta antaa lopulta oman mietintönsä kulttuuripoliittisesta selonteosta eduskunnan täysistunnolle, jonka pohjalta käydään palautekeskustelu ja lopulta äänestetään eduskunnan selontekoa koskevan kannanoton sisällöstä.
Äänestyksen tarkka ajankohta ei ole vielä tiedossa.
Taideyliopisto on jättänyt oman lausuntonsa kulttuuripoliittisesta selonteosta 14.10.2024. Tutustu lausuntoon ja siitä tehtyyn juttuun: Rehtori Kaarlo Hildén: ”Kulttuuri on keskeinen voima tulevaisuuden Suomea rakennettaessa”