Praxis-maisteriohjelma antaa valmiudet toimia nykytaiteen asiantuntijana
Uudistuneen maisteriohjelman opiskelijat voivat valmistuttuaan työskennellä esimerkiksi kuraattoreina, tutkijoina, kirjoittajina tai muina nykytaiteen välittäjäportaan ammattilaisina.
Taideyliopistossa pohdittiin luontevaa jatkoa Nykytaiteen historian ja teorian kandidaattiohjelmalle. Yksi sopiva opintopolku löytyi päivittämällä englanninkielistä Praxis – Taiteen esittämiskäytännöt -maisteriohjelmaa, josta valmistuneille on selvästi tarvetta suomalaisessa taidemaailmassa. Praxista on nyt laajennettu aiempaa monipuolisemmaksi, ja sen uusi nimi on Praxis – Nykytaiteen kuratoinnin ja taidekirjoittamisen maisteriohjelma. Opiskelijoita otetaan sisään kahdeksan joka vuosi, kun aiemmin otettiin viisi tai kuusi opiskelijaa joka toinen vuosi.
”Halusimme avata maisteriohjelman isommalle opiskelijaryhmälle ja ohjata opiskelijoita erikoistumaan taidealan välittäjätehtäviin ja toisaalta tutkimukseen. Suomessa on selvästi tarvetta vahvistaa välittäjäporrasta. Yksilöllisen opintopolun rinnalla ohjaamme opiskelijoita monenlaiseen yhteistyöhön, koska se on nykytaiteen toimintakulttuurille tyypillistä”, Kuvataideakatemian lehtori Taru Elfving kertoo. Hän on Praxis-maisteriohjelman vastuuopettaja.
Nykytaiteen tutkimuksen professori Riikka Haapalainen vetää Nykytaiteen historian ja teorian kandidaattiohjelmaa. Kandidaattiopintojen tutkintokieli on jatkossakin suomi, vaikka opetusta annetaan myös englanniksi. Praxiksen opinnot ovat kokonaan englanninkieliset.
”Kyse ei ole pelkästä kuraattorikoulutuksesta vaan hyvin laaja-alaisesta taiteen kentän toimijoiden koulutuksesta. Yhdistämme taideteoriaa, taidehistoriaa ja käytäntöä. Praxis tarjoaa mahdollisuuden jatkaa kandidaattiohjelmasta maisteriopintoihin Taideyliopistossa. Se syventää ja laajentaa kandidaattiohjelmassa opittua”, Haapalainen toteaa.
Praxiksen opiskelijoiksi halutaan monenlaisia ihmisiä Suomesta ja ulkomailta
Nykytaiteen historian ja teorian kandidaattiohjelman opiskelijat eivät automaattisesti siirry Praxiksen opiskelijoiksi, vaan heidän pitää hakea siihen. Praxikseen halutaan myös aivan erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita, jotka ovat aiemmin opiskelleet vaikkapa taidehistoriaa, kuvataiteilijan opintoja tai jotain aivan muuta. Aiempi koulutus voi olla myös esimerkiksi ammattikorkeakoulusta. Kandidaattitutkinto tai vastaava kuitenkin tarvitaan, jotta voi tulla hyväksytyksi tähän maisteriohjelmaan. Praxikseen halutaan nykytaiteesta innostuneita ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita uudistamaan vanhoja toimintatapoja. Jokaiselle opiskelijalle luodaan yksilöllinen opintosuunnitelma.
”Alalla tarvitaan erilaisia taitoja ja erikoistumista. Praxis sopii sekä teoreettisemmasta taustasta tuleville että jo kentällä toimineille henkilöille. Opiskelijat hakevat portfoliolla ja motivaatiokirjeellä, jossa he voivat kertoa omin sanoin taustastaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Portfoliossa voi olla esimerkiksi hakijan omia taiteellisia tai kuratoriaalisia töitä, kuvausta aiempien opintojen aikana tehdyistä projekteista ja alan työ- tai harjoittelutehtävistä”, Elfving kertoo.
Opiskelijoita toivotaan sekä Suomesta että ulkomailta, sillä nykytaiteen kenttä on kansainvälinen.
”Opiskeluvaiheessa luodaan ammatillista verkostoa, ja kielitaito on tärkeää kansainvälisessä toimintaympäristössä. Haluamme antaa valmiuksia myös ulkomailla työskentelemiseen”, Elfving jatkaa.
Haapalainen kannustaa myös opiskelijavaihtoon.
”Teemme yhteistyötä eri yliopistojen, kiinnostavien kansainvälisten ajattelijoiden ja opettajien kanssa. Samantapaisia opintolinjoja löytyy Euroopasta ja sen ulkopuoleltakin, ja kannustamme opiskelijoita kansainväliseen vaihtoon”, Haapalainen toteaa.
Monet Praxiksesta valmistuneet tekevät kuraattorin töitä, mutta se antaa valmiuksia moneen muuhunkin tehtävään.
”Praxis ohjaa opiskelijoita myös luomaan uusia toimintamalleja ja uudistamaan taidemaailman rakenteita. Rakenteet eivät ole pysyviä, vaan taiteen rooli yhteiskunnassa muuttuu kaiken aikaa”, Elfving sanoo.
Ainutlaatuista opiskelu rinnakkain kuvataiteilijoiden kanssa
Sekä kandidaattiohjelman että Praxis-maisteriohjelman ainutlaatuinen piirre on teorian ja käytännön yhdistäminen.
”Kandidaattiohjelman ja Praxiksen erityisyys on siinä, että välittämistyöhön valmistautuvat opiskelijat opiskelevat rinnakkain kuvataiteilijoiden kanssa. Tämä on Suomessa uniikki konsepti. Lisäksi he opiskelevat Taideyliopistossa rinnakkain myös Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa”, Haapalainen kertoo.
Opiskelijat osallistuvat Praxiksessa yhteistyöprojekteihin taiteilijoiksi opiskelevien kanssa.
”Opiskelijamme kehittyvät rinta rinnan ja yhteistyössä kuvataideopiskelijoiden kanssa. Heille syntyy erinomainen ymmärrys taiteilijan työstä ja elävästä nykytaiteesta. Kuraattorin laaja ja monipuolinen rooli tulee heille selväksi, ja he pystyvät verkostoitumaan museoihin ja gallerioihin opintojen aikana”, Elfving kertoo.
Praxis painottaa entistä enemmän myös taiteesta kirjoittamista.
”Taidekirjoittamisen muotoja on monia. Opetamme esimerkiksi taidekritiikin, yleistajuisten tekstien ja tutkimuksellisen artikkelin kirjoittamista. Opiskelijat harjoittelevat perinteiseen mediaan ja digitaalisille alustoille kirjoittamista. Julkaistun taidekritiikin määrä on vähentynyt merkittävästi, joten pohdimmekin erilaisia taidekirjoittamisen ja -kritiikin mahdollisia uusia muotoja. Myös kuratointiin kuuluu, että näyttelytoimintaa sijoitetaan kirjoittaen taiteen elävälle kentälle ja osaksi yhteiskunnallista keskustelua”, Elfving toteaa.
Tie jatko-opintoihin
Praxis mahdollistaa myös taiteellisen väitöstutkimuksen tekemisen esimerkiksi Taideyliopistossa. Nykytaiteen historian ja teorian kandidaattiohjelmassa on jo mukana tutkimuksellinen ote, joka pohjustaa tietä jatko-opintoihin.
”Kandidaattiohjelma on kirjoittava ohjelma, ja myös Praxiksessa halutaan nyt painottaa kriittistä taidekirjoittamista. Opiskelija oppii asiantuntijakielen ja yleistajuisen tavan kirjoittaa ja puhua taiteesta. Tämä mahdollistaa myös jatko-opintojen tekemisen”, Haapalainen sanoo.
Taiteellista tutkimusta tekevät tyypillisesti taiteilijat. Vaikka Praxiksen opiskelijan ei tarvitse olla taiteilija, hän voi tutkia käytäntöjä taiteen kentällä.
”Viime aikoina teoriaa ja käytäntöä yhdistävä kuratoriaalinen tutkimus on lisääntynyt taiteellisen tutkimuksen rinnalla. Tiedeyliopistojen puolella poikkitieteisyys vahvistuu jatkuvasti, ja sama ilmiö näkyy taiteellisen ja kuratoriaalisen tutkimuksen puolella”, Elfving kertoo.
Teksti: Päivi Brink