Pianisti Emil Holmström syventyy tohtorintutkinnossaan Ferruccio Busonin perintöön
Ferruccio Busoni on yksi musiikinhistorian merkittävimpiä pianisteja. Holmström selvitti tutkinnossaan soittotekniikkaan liittyviä periaatteita, joita Busoni keräsi uransa aikana ja joita hän jätti jälkipolville ensisijaisesti teoksessaan Klavierübung.
Italialaissyntyinen Busoni (1866–1924) toimi vuosina 1888–1890 opettajana Helsingin musiikkiopistossa, josta sittemmin tuli Sibelius-Akatemia. Suuri osa hänen sävellystuotannostaan on tehty pianolle. Tutkintoonsa sisältyvissä konserteissa Holmström kulki läpi Busonin tuotantoa esitellen tämän esteettisiä kokeiluja ja kokeilevaa asennetta koskettimiston äärellä. Konserteissa tarjoutui mahdollisuus kuulla, miten Busonin sävellykset heijastavat hänen ajatuksiaan pianonsoitosta.
”Kun törmäsin ensimmäistä kertaa Busonin ennakkoluulottomaan tapaan kehittää pianonsoittoa koin, että tämä on uusi tie eteenpäin ja vastaus moniin ongelmiin, joiden kanssa kamppailin”, Holmström kertoo.
Tutkimuksensa aineistona Holmström käytti Busonin pianonsoittoa käsitteleviä tekstejä ja harjoituksia kokoelmasta Klavierübung, aiempaa tutkimusta ja esimerkkejä keskeisestä pianokirjallisuudesta. Hän soitti harjoituksia keräämänsä materiaalin pohjalta ja teki johtopäätöksiä harjoittelutilanteissa syntyneistä havainnoista.
Oivalluksista käytännön sovelluksiin
Pyrkiessään ratkaisemaan perinteisiä soittoteknisiä ongelmia Busoni kehitti uusia tapoja edistää koordinaatiota ja mentaalista harjoittelua. Tutkielmassaan Holmström kuvaa, miten Busonin oivalluksia voidaan soveltaa käytännössä ja miten ne rikastuttavat pianomusiikin esittämistä.
Tutkimuksen tarkoitus on ollut luoda käsitys siitä, miten Busonin harjoituksia kannattaa lähestyä ja soittaa, ja mitä ne soittoteknisesti implikoivat. Holmström havaitsi, että Busoni tavoitteli soittotilannetta, jossa soiton ohjaaminen tapahtuu kuulemisen kautta ja jossa fysiikan kontrollointi on tarpeetonta.
”Busoni pyrki yksinkertaistamaan soittotilanteen fyysistä suoritusta erilaisin keinoin, joiden soveltamiseen hän tarjosi suunnan esimerkiksi kirjaamalla nuotteihin poikkeuksellisia sormijärjestyksiä sekä sommittelemalla sävelkulut sellaisiksi, että ne pakottavat yhteen tiettyyn sormijärjestykseen tai tiettyyn tapaan kuljettaa kättä koskettimistolla”, Holmström täsmentää.
Lisätietoja
Emil Holmström
emil.holmstrom@gmail.com
Emil Holmströmin tohtorintutkinnon
tarkastustilaisuus
3.11.2023 klo 12, Sibelius-Akatemian kamarimusiikkisali, Pohjoinen Rautatiekatu 9, Helsinki
Tohtorintutkinnon otsikko: Katsaus Ferruccio Busonin Klavierübungiin
- Tutkielman tarkastajat: Tomi Mäkelä & Matti Raekallio
- Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: Tuija Hakkila, Annikka Konttori-Gustafsson (pj), Ivari Ilja, Hannu Pohjannoro, Anu Lampela (konsertit 1-3)
- Tarkastustilaisuuden valvoja: Anu Lampela