Musiikin ihmemaa saa uuden suunnan koko musiikkikoulutuskentän yhteistyöllä
Suomi tunnetaan kansainvälisesti musiikkikoulutuksen ihmemaana. Rakennemuutokset ja kasvavat odotukset koulutustarjonnasta kuitenkin haastavat meitä. Suomalaisen musiikin päivänä 8.12. julkistettu kansallinen musiikkikoulutuksen visio 2030 on kentän toimijoiden yhdessä rakentama tulevaisuuskuva. Yhteisen vision avulla halutaan varmistaa, että tavoitteellinen ja korkeatasoinen musiikinopiskelu ja -harrastaminen on mahdollista kaikkialla Suomessa myös tulevaisuudessa.
Suomalainen musiikkikoulutus on kansainvälisesti arvostettu menestystarina. Viime vuosikymmeninä musiikkikoulutusjärjestelmään on kohdistunut monia rakenteellisia muutoksia ja säästöjä. Niiden tuloksena päätöksenteko ja resurssit ovat hajautuneet ilman vahvaa keskinäistä koordinaatiota. Samalla ymmärrys musiikin merkityksestä yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnille on kasvanut, ja uusia odotuksia ja mahdollisuuksia on noussut esiin tehtäväkentän laajentamiseksi.
”Jotta musiikkikoulutusjärjestelmä säilyttäisi ainutlaatuisuutensa jatkossakin, tarvitsimme yhteisen tahtotilan ja kokonaisnäkemyksen tavoitteista. Tähän työhön lähdimme kaikki koulutusasteet ja kentän toimijat laajasti kokoavana verkostoyhteistyönä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaanin Kaarlo Hildénin aloitteesta keväällä 2019”, prosessia kuljettaneen visiotyön ydinryhmän vetäjä, Suomen musiikkioppilaitosten liiton puheenjohtaja ja Pirkanmaan musiikkiopiston rehtori Jouni Auramo kertoo.
Tavoitteet, joiden taakse kaikki voivat asettua
Visiotyöhön on osallistunut lähes 1 500 toimijaa musiikkikoulutuksen ammattilaisista ja opiskelijoista alan tärkeisiin sidosryhmiin. Prosessiin on kuulunut kolme seminaaria, kolme webinaaria ja avoin verkkokysely. Hankkeen ydinryhmä on tiivistänyt kohtaamisista, kyselystä ja tutkimusaineistosta koko kenttää yhdistävän vision vuoteen 2030.
”Suomalaisella musiikkikoulutuksella ei ole koskaan aiemmin ollut yhteistä suuntaa. Nyt olemme luoneet tavoitteet, joiden taakse kaikki voivat asettua ja joihin voimme itse vaikuttaa. Tämä tekee visiosta ja koko prosessista uraauurtavan paitsi Suomessa myös kansainvälisesti”, Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen apulaisprofessori Suvi Saarikallio sanoo.
Omien tavoitteiden mukainen musiikinopiskelu ja
-harrastaminen kaikkien ulottuville
Visio ottaa kantaa musiikkikoulutuksen arvoperustaan ja saavutettavuuteen sekä opetuksen ja johtamisen käytäntöihin. Lisäksi se linjaa kentän toimijoiden välistä yhteistyötä, rakenteiden kehittämistä sekä resurssien tehokkaampaa käyttöä. Muutostarpeet on kiteytetty 25 toimenpide-ehdotukseen.
”Mahdollisuuksia omien tavoitteiden mukaiseen musiikinopiskeluun ja -harrastamiseen kaikkialla Suomessa on tuettava myös jatkossa. Alueellisesti voimme varmistaa laadukkaan toiminnan hyödyntämällä resursseja joustavasti eri toimijoiden ja koulutusasteiden välillä: tiloja ja välineitä sekä yhteisiä erikoisosaajien rekrytointeja. Digitaalisten ratkaisujen avulla korkeatasoinen opetus on mahdollista myös pienillä paikkakunnilla”, Centria-ammattikorkeakoulun musiikin koulutusalapäällikkö Annika Mylläri kuvaa.
Valtakunnallisella tasolla keskeistä on vahvempi kokonaiskoordinaatio ja yhteinen vaikuttaminen musiikkikoulutuksen jatkuvuuteen.
”Musiikkikoulutuksen synnyttämä osaaminen on sivistyksellistä ja sosiaalista kansallispääomaa. Järjestelmä kehittyy parhaiten, kun vaikutamme koko kentän ja kaikkien koulutusasteiden puolesta yhdellä äänellä, yhtenä joukkueena”, Pop & Jazz Konservatorion rehtori ja Suomen konservatorioliiton puheenjohtaja Janne Murto summaa.
Lue lisää visiotyön taustasta ja etenemisestä osoitteessa https://musiikkikoulutuksenvisio.fi
