Maria Puusaari: Nykykamarimusiikin liidauksessa voi käyttää monia innovatiivisia tapoja
Tohtorintutkinnosaan Maria Puusaari esittää, että selkeät johtamiskäytännöt tehostavat harjoitusprosessia, parantavat esityksen lopputulosta ja auttavat teoksen tulkitsemista yleisölle.
Liidaaminen, eli yhteissoiton ohjaaminen ja johtaminen kehon ja soittimen liikkeillä, on kamarimuusikon keskeinen taito. Tohtorintutkinnossaan tutkija, viulisti Maria Puusaari on syventynyt siihen, miten liidaaminen toimii vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin välineenä nykymusiikkiesityksissä.
”Havaitsin, että parantuneet liidauskäytännöt kehittävät fyysisiä taitoja, vuorovaikutusta ja kommunikaatiota esiintyjien ja yleisön välillä. Selkeät liidauskäytännöt tehostavat harjoitusprosessia, parantavat esityksen lopputulosta ja auttavat teoksen tulkitsemista yleisölle”, Puusaari kertoo.
Käytännön kautta uudenlaiseen liidaamiseen
Puusaari on johtanut urallaan lukuisia nykymusiikin teoksia ja -kokoonpanoja. Hänen mukaansa nykymusiikin liidaaminen on usein haasteellisempaa kuin perinteisen klassisen kamarimusiikin, koska nykymusiikkiteokset voivat olla rytmisesti ja soittoteknisesti erittäin vaativia. Toisaalta myös erilaisille tulkinnoille ja kokeiluille on enemmän tilaa.
”Halusin tutkia, miten esimerkiksi notaatio ja soittotekniikat vaikuttavat liidaamiseen ja miten niitä voisi hyödyntää nykymusiikin esityksissä.”
Puusaaren tutkimus tarjoaa käytännönläheisen tavan lähestyä liidaamista. Hän tarkastelee liidaamiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten soittotekniikkaa, tempomuutoksia ja yhteissoittoon liittyviä sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä. Puusaari myös luokitteli erilaisia tapoja liidata ja erilaisia kamarimuusikon rooleihin liittyviä liidaustekniikoita.
Tutkintoon sisältyy viisi jatkotutkintokonserttia ja kaksi tutkimusartikkelia. Konserteissa Puusaari esitti useita vaativia kamarimusiikkiteoksia ja tilasi ohjelmistoonsa uudet sävellykset Jukka Koskiselta, Jouni Hirvelältä, Maija Hynniseltä, Jarkko Hartikaiselta ja Veli Kujalalta. Jouni Hirvelän sooloviululle, elektroniikalle ja videolle sävelletyn teoksen kautta Puusaari tutki, miten liidauksen ja erilaisten kamariyhtyeroolien vaihtelu vaikuttaa teoksen esitykseen.
Erityisesti sooloviuluteokset antoivat mahdollisuuden tarkastella, miten liidaaminen voi auttaa muotoilemaan musiikkia eri tavoin – esimerkiksi tempolla, dynamiikalla ja tulkinnalla.
“Halusin perehtyä toisen maailmansodan jälkeen sävelletyn viuluohjelmiston ja uusimman musiikin haasteisiin ja kehittää nykymusiikin esityskäytäntöjä. Tavoitteeni oli poistaa nykymusiikkiin liittyviä kuvitteellisia rajoja ja tuoda länsimaisen taidemusiikin rikas ohjelmisto osaksi nykypäivää. Havaitsin, että liidaavaa asennetta ja liidaamista voi käyttää kamarimusiikkiteosten lisäksi myös sooloteosten esittämisessä”.
Maria Puusaaren tohtorintutkinto ”Liidaaminen” vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin välineenä viululle sävelletyn nykymusiikin esityskäytännössä” tarkastetaan Sibelius-Akatemiassa, Taideyliopistossa 24.3.2025.
Lisätiedot
Maria Puusaari
maria.puusaari@uniarts.fi