Koreografian maisteriohjelmassa voi nyt valita teoreettisen tutkimuksen suuntauksen – vastaavaa ei ole tarjolla missään muussa Pohjoismaassa

Teoreettisen tutkimuksen suuntaus on uusi ja ainutlaatuinen lisäys koreografian maisteriohjelmaan. Opinnot laajentavat ymmärrystä taiteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksellisesta suhteesta.

”Koreografian teoreettinen tutkimus taideyliopiston maisteriohjelmassa on ainutlaatuinen ainakin pohjoismaisessa mittakaavassa”, sanoo Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun koreografian maisteriohjelman professori Kirsi Monni.

Syksystä 2025 alkaen Teatterikorkeakoulun koreografian maisteriohjelma pilotoi teoreettisen tutkimuksen suuntautumisvaihtoehdon. Koreografian koulutusohjelmassa on ensi vuonna tarjolla yhteensä seitsemän aloituspaikkaa, joista kaksi on teoreettisen tutkimuksen opiskelijoille.

Maisteriohjelma on englanninkielinen ja kaksivuotinen. Haku ohjelmaan on tammikuussa 2025. Tanssin ja koreografian maisteriohjelmaan hakemisesta järjestetään 19. marraskuuta Q&A-tilaisuus, johon voi osallistua verkossa. Tilaisuudessa kerrotaan myös uudesta teoreettisesta suuntauksesta.

Koulutusohjelmaan toivotaan hakijoita erilaisista koulutus- ja kulttuuritaustoista. Alempi korkeakoulututkinto voi olla tanssin, esitystaiteen tai koreografian lisäksi myös esimerkiksi kulttuurintutkimuksesta tai estetiikasta.

Ohjelma sopii kaikille niille, jotka haluavat syventää taiteellista ja tutkimuksellista ymmärrystä nykykoreografiasta. Koulutusohjelman osa-aikaisen lehtorin Jana Unmüssigin mukaan hakijoilla ei välttämättä tarvitse olla tanssitaustaa, mutta heillä tulisi kuitenkin olla jotain käytännön kokemusta koreografian kentältä. Hakija on saattanut ehkä aiemmin kirjoittaa koreografiasta tai työskennellä dramaturgina tanssiprojektissa.

”Minusta olisi innostavaa, jos joku tulisi koulutusohjelmaan tiedeyliopistotaustalla. Menisin jopa niin pitkälle, että sanoisin sen olevan etu siinä mielessä, että silloin opiskelija on jo valmiiksi perehtynyt tutkimukselliseen lähestymistapaan”, Unmüssig sanoo.

Vasemmalta: Kirsi Monni, Jana Unmüssig. Kuvaaja: Eeva Anundi.

Eroaa taiteiden tutkimuksesta

Taideyliopiston tarjoama koreografian teoreettisen tutkimuksen suuntaus eroaa humanistisen tiedekunnan taiteiden tutkimuksen opinnoista siten, että opinnoissa yhdistyy tiiviimmin teoria ja käytäntö. Teoreettiseen tutkimukseen erikoistuvat opiskelevat tiiviisti yhdessä taiteellisen työn valinneiden opiskelijoiden kanssa.

Opintoihin sisältyy muun muassa taiteellista tutkimusta, koreografian historiaa ja teoriaa sekä opintokokonaisuus, joka tutkii taiteen ja yhteiskunnan suhdetta. Kukin opiskelija tekee opintojen alussa oman yksilöllisen opintosuunnitelmansa, mikä muokkaa heidän opintopolkuaan.

Teoreettisen suuntauksen maisterintutkinnon opinnäytetyössä ei ole arvioitua taiteellista osuutta, vaan opiskelija toteuttaa opinnäytetyön arvioituna kirjallisena teoreettisena tutkimuksena tai mediapohjaisena taiteellisena tutkimushankkeena.

Uudenlaisia yhteyksiä

Koulutusohjelma pyrkii syventämään taiteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksellisen suhteen ymmärrystä. Tarkoituksena on myös tehdä näkyväksi niitä diskursseja, jotka ovat läsnä sosiaalisessa todellisuudessamme sekä myös keskusteluissa taiteen ympärillä.

”Yhteiskuntamme on nykyään maailmanlaajuisesti hyvin riippuvainen siitä, miten tulkitsemme erilaisia diskursseja. Sosiaalinen media on täynnä erilaisia meemejä ja iskulauseita, jotka vaikuttavat esimerkiksi politiikkaan. Yhteiskunnallinen toimijuus perustuu siihen, miten näitä diskursseja tulkitaan, ymmärretään ja käytetään”, Monni sanoo.

Tällä voi olla vaikutusta myös siihen, miten taiteesta puhutaan yhteiskunnassa ja minkälaisia merkityksiä nämä puhetavat luovat ja vahvistavat.

”Ehkä juuri tästä syystä nykytaide ja myös taiteen opetus ovat siirtyneet enemmän kohti tutkimuksellista suuntaa. Uskon, että teoreettisen tutkimuksen suuntaus voi auttaa ihmisiä lukemaan ja ymmärtämään näitä diskursseja ja ehkä toimimaan paremmin nykyisessä, polarisoituneessa maailmassa”, Monni lisää.

Koulutusohjelman lehtori Unmüssig pitää tärkeänä sitä, että yhdistämällä eri tavoin ajattelevia ihmisiä sekä keskustelu että taiteen tekemisen tavat koreografian kentällä laajenevat.

”Haluamme luoda uudenlaisia yhteyksiä yhdistämällä eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Teoreettinen suuntaus voi syventää taiteellista osaamista ja myös rikastuttaa sitä sanastoa, jolla koreografiasta puhutaan”, Unmüssig sanoo.

Useita mahdollisia urapolkuja

Opinnot antavat valmiuksia työskentelyyn monenlaisissa tehtävissä kulttuurin ja taiteen kentällä. Valmistuneet voisivat työskennellä esimerkiksi taidealan freelancereina, tutkijoina tai esimerkiksi kulttuurikriitikoina. Tutkinto antaa valmiudet työskennellä myös esimerkiksi kulttuurituottajana yhteisöllisissä projekteissa tai taidehallinnollisissa tehtävissä.  

”Tarvitsemme ihmisiä, jotka pystyvät edistämään taiteen tekemistä yhteiskunnassa. Meillä on erilaisia rahoituselimiä, joissa tarvitaan asiantuntijoita arvioimaan hakijoita. Tarvitsemme ihmisiä, jotka pystyvät kirjoittamaan ja keskustelemaan taiteesta sekä ottamaan kulttuuripoliittisesti kantaa siihen, mitä tarkoittaa kulttuurin ja taiteen olemassaolo. Näihin kaikkiin tehtäviin opintosuuntaus tarjoaa hyvät valmiudet”, Monni sanoo.

Teksti: Susanna Bono