Kirkkomusiikin koulutusta Kuopiossa 1960 – 2020

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö juhlii 60-vuotista kirkkomusiikin koulutusta 1.-3.11.2020. Taideyliopisto julkaisee kolme Kirkkomusiikki-lehden lokakuun 2020 numerossa ilmestynyttä artikkelia, jotka valottavat Kuopion kirkkomusiikkikoulutuksen historiaa ja nykypäivää. Tämä artikkeli on sarjan ensimmäinen osa.

Kuopion musiikkikeskus
Raimo Pesonen Kuopion musiikkikeskus

Kuopion musiikkiopisto/konservatorio 1960 – 1982

Kirkkomusiikkialan ammatillinen koulutus alkoi Suomessa jo ennen muita musiikin aloja. Turussa aloitti vuonna 1878 lukkari-urkurikoulu ja Helsingissä 1882. Vuonna 1893 perustettiin Viipuriin uusi koulu, jonka toiminta päättyi talvisodan alkaessa vuonna 1939. Samana vuonna nimitys lukkari-urkuri vaihtui kanttori-urkuriksi.

Kou­lu­tus kes­kitet­tiin vuonna 1951 Sibe­lius-Aka­te­miaan perustet­tuun kirkkomusiik­kiosas­toon. Pian huomattiin tarpeel­liseksi koulutuksen laajentaminen jälleen myös Helsingin ulkopuolelle: Vuonna 1960 laajennettu piispainkokous päätti siksi, että kanttori-urkurien koulutus voitiin aloittaa saman vuoden syksyllä Kuopion musiikkiopistossa. Perustettu kirkkomusiikkiosasto valtuutettiin toimimaan Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston rinnalla.

Kuopion kirkkomusiikkikoulutus toimi alun alka­en tiiviissä yh­teistyössä Si­belius-Akatemian kans­sa. Opiskelijat saivat Sibelius-Akatemian antaman todistuksen. Ensim­mäiset kuusi kantto­ri-urkuria valmistuivat keväällä 1964.

Matti Tuloisela ojentaa todistukset Kuopiosta valmistuneille kanttori-urkureille 16.5.1965

Kant­tori-urkuriksi valmistuvat al­koivat täy­dentää opin­to­jaan yhä enem­män. Ur­ku­jen­soiton ja lau­lun opintojen li­säk­si kiin­nos­tusta oli myös kirkon työn ulkopuo­lelle täh­tääviin opin­toihin. Näihin Kuopi­on musiik­kiopis­to antoi mah­dol­lisuuk­sia. Vuonna 1972 opisto sai oikeuden antaa musiikkioppilai­toksen opetta­jan tut­kin­non todis­tuk­sia, ja vuonna 1977 oppilaitos muut­ti nimen­sä konservato­rioksi. Kirk­ko­musiik­ki­osas­tos­ta muo­dos­tet­tiin kirk­komusiikki­linja uuden opet­tajan­koulutuslinjan rinnalle.

Kuopion koulutuksen tuli alun perin perustua valtion rahoitukseen, mutta kustannuksia siirtyi vähitellen Kuopion kaupungin vastuulle.

Vuosittain opiskelijoita oli 1960–1980 -lu­vuilla keski­määrin noin 40. Opiskelijajoukko oli aluksi selvästi miesvoittoinen, mutta vuodesta 1977 lähtien naiset nousivat enemmistöksi. Vuoteen 1982 mennessä Kuopiossa suo­ritettiin 196 kant­tori-urku­rin tut­kintoa. Kuo­pi­os­­ta valmis­tu­neista kanttori-urku­­reista noin kak­si kol­masosaa sijoittui seurakun­tiin, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suo­meen.

Koulutuksen Kuopioon perustamisesta vastasi Paavo Soinne. Myös musiikkiopiston johtajat Pentti Kar­jalainen ja Matti Tu­loisela osallistuivat työhön aktiivi­sesti. Soinnetta seurasivat osaston ja myöhemmän linjan johtajina Sa­kari Mononen (1972–81) ja Erkki Tuppurainen (1981–1982). Soinne vierail­i myöhemmin Kuopios­sa Sibeli­us-Aka­temian ensimmäisenä kirkko­mu­siikin pro­fes­sorina (1987–1994).

Paavo Soinne

Alkuvuosien maineik­kaimpia opet­tajia ol­ivat pia­non­soiton opettaja Ferdinand van der Does ja yliopettaja Ellen Nyberg, laulun lehtorit Aila Itäkylä ja Oiva Ruhanen sekä kuorotoi­minnasta vas­tanneet Erkki Alikoski ja T. Il­mari Haapalai­nen. Tuon ajan pää­toimi­sista opettajista ovat vuoteen 2020 mennessä kuolleet urkujensoiton lehtorit Asko Kaivo­la 1973 ja itävaltalaissyntyinen Johann Stro­hofer 1978, säveltapailun ja pianomusiikin leh­tori Olavi Salo 1992, piano­musiikin lehtori Pentti Karja­lainen 1996, musiikinteorian lehtorit Sakari Mononen 1997 ja Ilkka Koivistoinen 2004, pianonsoiton yliopettaja Ellen Nyberg 2005, laulun lehtori Aila Itäkylä 2012 ja urkuimprovisoinnin lehtori Olli Linjama 2016.

Koulutuksen en­simmäinen vuosi 1960 käyn­nistyi Mal­ja­puron koululla, mutta pian siirryttiin mu­siikki­opis­ton/konservatorion vaihtuviin tiloihin. Suomen evankelis-luteri­lainen kirkko kustansi aluksi koulutukseen tarvittavat urut. Lisäksi voitiin käyttää kirk­kojen ja siunauskappelien soittimia. Opetuksen kannalta merkittäviä ovat sittemmin ol­leet Tuomiokir­kon, Alavan kirkon ja Männistön Pyhän Johanneksen kirkon urut.

Sibelius-Akatemia Kuopiossa 1983–

Kun kanttorin virat ja koulutus vuonna 1981 uudistettiin, Kuopion konservatorion kirkkomusiikkilinja lakkautettiin. Tilalle perustettiin 1983 Sibelius-Akatemian Kuopion koulutusyksikkö, joka sijoitettiin 1985 valmistuneeseen Kuopion musiikkikeskukseen. Kanttori-urkurin tutkinnon sijasta tähdättiin nyt musiikin kandidaatin tutkintoon. Ensimmäiset kandidaatintodistukset annettiin 1987.

Yksikön johtajana toimi Erkki Tuppuraisen jälkeen Olavi Hautsalo. Vuonna 1995 tutkinnon nimeksi tuli maisteri, ja kandidaatista tuli alemman tutkinnon nimike. Samana vuonna yksikkö sai nimen Kuopion osasto, jota johtivat Pekka Vapaavuori ja Elina Laakso. Seppo Kirkisen aikana 2013 osasto nimettiin Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin aineryhmän Kuopion yksiköksi.

Kuopiossa on nykyisin kahdeksan lehtorin virkaa ja noin 30 tuntiopettajaa. Vuosina 1992–2009 kirkkomusiikin professorina toimi Erkki Tuppurainen. Kevätlukukaudella 2020 opiskelijoita oli 65. Heistä muutamat olivat täydentämässä opintojaan.

Kuopiosta on valmistunut yhteensä 207 kanttori-urkuria ja 381 musiikin maisteria (mukaan luettuina ennen vuotta 1995 valmistuneet kandidaatit). Sibelius-Akatemian diplomitutkintoja ja myöhempiä vastaavia tutkintoja suorittaneista useiden kymmenien opinnot ovat tapahtuneet kokonaan Kuopiossa.  Maineikkaimmat heistä ovat laulaja Soile Isokoski ja urkuri Kalevi Kiviniemi. Tohtorintutkintoja suoritettiin vuoteen 2012 mennessä seitsemän.

Kuopion kirkkomusiikkikoulutus on vaikuttanut myös oppilaitosten ulkopuolelle. Kuorotoiminnalla on ollut suuri merkitys. Erilaiset kuorot ovat esiintyneet erityisesti Heikki Liimolan johdolla muun muassa Kuopion kirkkomusiikkipäivillä ja laajalti muuallakin.

Pekka Vapaavuori, joka välillä toimi koko Sibelius-Akatemian rehtorina, käynnisti monia uusia hankkeita. Yksi hänen alueensa oli vanhat kosketinsoittimet, erityisesti klavikordi. Sen soittajana ja improvisoijana tunnettu on ollut Mikko Korhonen. Vapaavuori käynnisti yhteistyön Namibian yliopiston ja Senegalin luterilaisen kirkon kanssa sekä viritteli toimintaa suomalais-ugrilaisten kansojen musiikin parissa.

Elina Laakso laajensi koulutusta myös gospelmusiikin alueelle. Jorma Hannikainen jatkoi työskentelyä gregoriaanisen laulun tutkijana ja kuoronjohtajana myös siirryttyään Helsinkiin. Urkumusiikin lehtorit Jaana Ikonen ja Jan Lehtola tunnetaan laajalti alansa spesialisteina.

Teksti: Erkki Tuppurainen

Erkki Tuppurainen (s. 1945) toimi Kuopiossa Tuomiokirkon urkurina 1969–72, Kuopion musiikkiopiston/konservatorion ja Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön lehtorina ja 1992–2009 kirkkomusiikin professorina. Vuonna 1994 hän suoritti musiikin tohtorin tutkinnon, kirkkomusiikkialan ensimmäisenä. Hän on tutkinut suomalaista kirkkomusiikkia, erityisesti gregoriaanisten sekä virsisävelmien historiaa.

Artikkeli on julkaisu alun perin Kirkkomusiikki-lehdessä 3/2020: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/kirkkomusiikki

Kuopion kirkkomusiikkikoulutus 60 vuotta

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö juhlii 60-vuotista kirkkomusiikin koulutusta 1.-3.11.2020. Juhlavuoden kunniaksi Kuopion Musiikkikeskuksessa ja tuomiokirkossa järjestetään konsertteja ja muita tapahtumia. Seuraa tapahtumia tästä linkistä.