Festivaalivuosi 2022 toi alalle ylikuumenemista, uusien festivaalien ryntäyksen, tapahtumien peruuntumisia ja konkursseja
LiveFIN toteutti tutkimuskyselyn vuoden 2022 suomalaisten rytmimusiikkifestivaalien tilanteesta. Kyselyyn vastasi 64 festivaalia, joiden kävijämäärä vastasi lähes puolta koko Suomen festivaalikäynneistä. Lähes puolelle vastanneista vuosi 2022 oli taloudellisesti tavanomainen, mutta noin neljäsosalle edelleen tavanomaista huonompi.
Vuonna 2022 koronarajoitusten purkaminen synnytti markkinoiden ylikuumenemisen ja uusien festivaalien ryntäyksen. Kaikkiaan festivaaleja järjestettiin 573. Näistä ennätysmäärä, 107 festivaalia, oli uusia. Monet näistä eivät kuitenkaan olleet pitkäikäisiä, sillä vain puolet niistä järjestettiin myös vuonna 2023. Suurin osa festivaaleista, lähes kolmasosa, järjestettiin Uudellamaalla. Seuraavaksi eniten festivaaleja oli Pirkanmaalla (12 %).
Festivaalikävijät pelkäsivät peruutuksia ja ostivat liput viime hetkillä
Vuonna 2022 ihmiset ostivat lippunsa myöhemmin kuin ennen, mikä vähensi ennustettavuutta ja lisäsi järjestäjien riskiä. 40 festivaalia jouduttiin perumaan, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin korona-aikaa lukuun ottamatta. Peruutukset saivat paljon mediahuomiota, mikä puolestaan vähensi ennakkomyyntiä entisestään, koska ihmiset pelkäsivät lisäperuutuksia. Pettymykset kävijämäärissä ja koronan jälkivaikutukset aiheuttivat vuonna 2022 myös neljä konkurssia. Suurin vaikutus alalle oli RH Entertainment Oy:n konkurssi, sillä yritys oli festivaalien lukumäärässä mitaten Suomen suurin.
Alan suurimpina haasteina pidettiin kustannusten nousua, yleistä taloudellista tilannetta, inflaatiota ja asiakkaiden ostovoimaa. Nämä kertovat yleisestä huonosta taloudellisesta tilanteesta. Festivaalitoimijat kokivat tärkeimmäksi trendiksi viiden vuoden sisällä alan keskittymisen. Lisäksi uskottiin, että kansainvälisten toimijoiden määrä lisääntyy ja että vahvat ja vakiintuneet festivaalit tulevat pärjäämään jatkossakin. Toisaalta pienten ja erottuvien festivaalien menestyminen nähtiin myös yhtenä trendinä.
Myös 2023 oli festivaaleille toisaalta ennätysten, toisaalta konkurssien vuosi
Myös vuonna 2023 järjestettiin jälleen ennätysmäärä, yli 600 rytmimusiikkifestivaalia. Näistä uusia oli lähes 100. Kokonaiskäyntimäärä oli edellisvuoden tapaan noin 3 miljoonaa. Vuoden 2023 festivaalijärjestäjistä kaksi yhdistystä teki konkurssin. Lisäksi kaksi merkittävää festivaalijärjestäjää, Loud’n Live Promotions Oy ja Nordic Live Productions Oy hakeutuivat ja pääsivät velkasaneeraukseen. Taloudellisten ongelmien taustalla olivat sekä koronavuosien aiheuttamat tappiot että kesän 2023 odotettua pienemmät kävijämäärät.
Rytmimusiikkifestivaalien tilastointi parantui merkittävästi, kun kotimaisen elävän musiikin yksityissektorin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry ja Suomen Jazzliitto ry julkaisivat rytmimusiikkia tarjoavista festivaaleista koko Suomen kattavan listan vuodesta 2019 alkaen (livefin.fi/avoin-toimialadata). Avoimen toimialadatan pohjalta voidaan todeta, että 80 % festivaaleista on alle 5 000 kävijän pieniä festivaaleja. Yli 60 000 kävijän festivaaleja on vain kaksi prosenttia. Noin 40 % järjestäjistä on osakeyhtiöitä ja 36 % yhdistyksiä.
Suomalaista festivaalikenttää tarkasteleva toimialabarometrikysely on toteutettu nyt viisi kertaa vuodesta 2015 alkaen. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian julkaisusarjassa julkaistun Toimialabarometrikyselyn rakentamisesta ja levittämisestä vastasi LiveFIN ry. Tutkimusraportin toteuttivat Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian taidejohtamisen oppiaine. Muita yhteistyökumppaneita olivat tutkimukseen osallistuneet festivaalit.
Lisätiedot
- Tutkija Maarit Kinnunen, maarkinn@ulapland.fi, + 358 50 577 9153
- Jenna Lahtinen, LiveFIN ry, toiminnanjohtaja, jenna.lahtinen@livefin.fi, +358 50 376 3767
- Susanna Hulkkonen, LiveFIN ry, viestintäpäällikkö, susanna.hulkkonen@livefin.fi, +358 50 911 6570
- Karoliina Pirkkanen, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, viestintäsuunnittelija, karoliina.pirkkanen@uniarts.fi