Ekologisten haasteiden käsitteleminen musiikin korkeakoulutuksessa vaatii radikaalia muutosta mentaalisissa malleissa
Jotta musiikin korkeakoulutus laajenisi käsittämään ekologisen kestävyyden kysymyksiä, tulisi sen omaksua useampia osaamisalueita, sietää jännitteitä ja epävarmuuksia sekä sovittaa yhteen ristiriitaisia ammatillisia odotuksia, toteavat Taideyliopiston tutkijat vertaisarvioidussa artikkelissaan.
Mitä tapahtuu, kun ympäristötieteilijät ja musiikin korkeakoulutuksen opettajat ja opiskelijat tutkivat yhdessä, kuinka musiikki voi edistää sopeutumista kestävyyteen?
ArsADAPT-hanke yhdisti musiikkikasvatuksen ekologisiin teemoihin taiteiden ja luonnontieteiden välisen yhteistyön avulla. Taideyliopiston tutkijat halusivat selvittää, millainen vaikutus tällä oli kolmeen Taideyliopiston opettajaan, jotka osallistuivat hankkeeseen. Opettajat jakoivat kokemuksiaan ”Taiteilijat kestävää tulevaisuutta varten” -kurssin suunnittelusta ja toteutuksesta. Kurssi oli osa Jenny ja Antti Wihurin säätiön rahoittamaa ArsADAPT-hanketta.
Musiikin rooli syvenevissä ekologisissa kriiseissä
Tutkijoiden mukaan muusikot ja musiikkikoulutuksen asiantuntijat eivät voi enää jättäytyä globaalien kestävän kehityksen koulutusta ja syvenevien ekologisten kriisien torjuntaa koskevien keskustelujen ulkopuolelle.
Musiikkia pidetään usein edelleen neutraalina ja omaehtoisena ilmiönä, jolla ei nähdä vahvaa yhteyttä ympäröivän yhteiskunnan ilmiöiden kanssa. Muusikoiden pyrkimykset edistää musiikin sosiaalisia tai muita ulkoisia tarkoituksia saatetaan nähdä musiikin välineellistämisenä. Taide- ja tiedeyhteistyö on yksi esimerkki käytänteistä, joiden on väitetty välineellistävän taidetta.
Tutkimusartikkelissa kuvatut musiikin korkeakoulutuksen opettajien pohdinnat osoittavat, että ammatillisen ymmärryksen laajentaminen musiikin tekemisen teknisen osaamisen ulkopuolelle on tarpeen. Se tuo esiin tarpeellisia jännitteitä ja paradokseja, jotka mahdollistavat vapautumisen muusikon ammattiin liittyvistä kapeista käsityksistä.
Keskeiset löydökset
ArsADAPT-hanke mahdollisti uudenlaista vuorovaikutusta musiikin korkeakoulutuksen ja ekologisen kestävyyden välillä. Kolmen musiikin korkeakoulutuksen opettajan ammatilliset pohdinnat toivat esiin tarpeen omaksua useampia osaamisalueita, sietää jännitteitä ja epävarmuuksia sekä sovittaa yhteen ristiriitaisia ammatillisia odotuksia.
Opettajat korostivat musiikin välineellistämisen välttämistä. Heille oli tärkeää, että taiteelliset arvot asetettiin etusijalle tieteellisen viestinnän viihteellisen palvelemisen sijaan.
Taide- ja tiedeyhteistyössä havaittiin molemminpuolista muutosta osallistujissa. Tutkijat tulkitsivat muutosta esteettisen disruption käsitteen avulla. Se on menetelmä, joka rikkoo konsensusta ja taustalla olevia oletuksia ja paljastaa samalla aukkoja ihmisten toiminnan ja tunteiden välillä. Esimerkiksi ulkoisesti määriteltyjen tavoitteiden välittömien vaikutusten sijaan, kuten tieteellisen näytön esittäminen viihteellisen musiikkiesityksen kautta, lähestymistapa voi muuttaa mielen malleja ja rohkaista pohdiskelemaan ekologisia kysymyksiä tavalla, joka ei tähtää yksimielisyyteen.
Opettajat kertoivat tutkijoille, kuinka ArsADAPT mahdollisti heidän siirtymisensä neutraalista asemasta aktiiviseen osallistumiseen sosio-ekologisissa kysymyksissä, vaikka he olivatkin varovaisia ylittämään aktivismin rajaa ja suosivat yhteisöllistä osallistumista ja osallistavia käytäntöjä.
ArsADAPT tarjosi opiskelijoille kehyksen uusien ammatillisten alueiden tutkimiseen, monimutkaisten ekologisten kysymysten käsittelyyn ja taiteellisen autonomian kehittämiseen. Hanke korosti pitkäaikaisten panosten merkitystä välittömien vaikutusten sijaan. Siinä tuettiin jatkuvaa monitieteistä yhteistyötä ja kasvatuksellisia prosesseja, jotka haastavat musiikkikasvatuksen perinteiset mentaaliset mallit.
Integroitu lähestymistapa kestävyyteen
ArsADAPT-hanke osoittaa tutkijoiden mukaan, että nykyaikaisten ekologisten haasteiden käsitteleminen musiikin korkeakoulutuksessa vaatii radikaalia muutosta mentaalisissa malleissa. Omaksumalla esteettisen disruption ja välttämällä musiikin välineellistämistä, musiikin korkeakoulutus voi edistää integroitua lähestymistapaa kestävyyteen.
”ArsADAPTista juontuva jatkuva työ korostaa taiteen ja tieteen integraation potentiaalia laajentaa ammatillisia rajoja ja myötävaikuttaa uuteen ekologiseen ontologiaan musiikkikasvatuksessa”, tutkijat kirjoittavat.
Tutkimusartikkelin tiedot
Tutkijat: Tuulikki Laes, Katja Thomson, Danielle Treacy, Heidi Westerlund
Instituutio: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Julkaisu: Diskussion Musikpädagogik, Issue 102/24
Seuraa Laeksen esitystä aiheesta Sustainability Research + Innovation Congress 2024 -konferenssissa
Tuulikki Laes puhuu yhdessä Kaisa Korhonen-Kurjen kanssa Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston järjestämässä tilaisuudessa aiheesta ”Interactions of science and the arts in adapting to a sustainable future” 13.6.2024. Tilaisuutta voi seurata striimissä ilman rekisteröitymistä konferenssiin.