Cuporen Visma-raportti julkistettiin Kuvataideakatemian Myllyssä
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore julkisti visuaalisten taiteiden toimialaa kokevan selvityksen tulokset keskiviikkona 26.4. Kuvataideakatemiassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tehty selvitys luo yleiskuvan visuaalisten taiteiden toimialasta ja sitä koskevasta taide- ja taiteilijapolitiikasta Suomessa.
Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että visuaaliset taiteenalat kärsivät rahoituksen puutteesta ja heikoista rakenteista, mikä heikentää taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä visuaalisten taiteiden toimialalla. Esimerkiksi visuaalisten taiteenalojen yhteisöjen tukeminen voisi auttaa nykyistä useampaa taiteilijaa työllistymään. Selvityksessä todetaan myös, että alan kehittämiseen tarvitaan ministeriöiden välistä yhteistyötä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja piti selvitystä tärkeänä ohjenuorana seuraaville edistysaskeleille.
”Selvitys on erittäin tärkeä ja se antaa enemmänkin kuin yleiskuvan toimialasta. Tämä aika on herkullinen raportin julkaisulle. Uusi hallituskausi on alkamassa ja tavoitteita asetetaan seuraaville vuosille. Selvityksestä on paljon apua, kun alamme viedä yhdessä asioita eteenpäin”, Kaivosoja totesi omassa puheenvuorossaan.
Selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että taiteellisen työn rakenteet visuaalisten taiteiden alalla ovat monia muita taiteenaloja heikommat. Valtion rahoituksen suhteen visuaaliset taiteet häviävät vertailtaessa moniin muihin taiteenaloihin. Taiderahoituksesta valtio kohdensi visuaalisiin taiteisiin (museotoiminta ja koulutus pois lukien) 3,5 prosenttia vuonna 2019. Apurahoja visuaalisten alojen taiteilijoille on tarjolla vähän suhteessa hakupaineeseen.
Selvitys osoittaa, että taide- ja taiteilijapolitiikan näkökulmasta ammattitaiteilijat muodostavat toimialan ytimen ja taiteilijakoulutus on tärkeä toimialan ylläpitäjä. Toisaalta se ilmentää, että koulutus ei ole vaatimus taiteilijan ammatin harjoittamiselle eikä takaa taiteilija-ammatissa toimimisen onnistumista.
Selvityksessä todetaan, että taidemuseot saavat valtaosan visuaalisten taiteiden toimialalle suunnatusta julkisesta rahoituksesta. Hallinnollisesti taidemuseot on kytketty osaksi museotoimintaa, jonka lähtökohtana on kulttuuriperinnön tallennus ja esittely. Ammattitaiteilijoita tai taiteellista työtä ei mainita museolaissa. Näin julkisen rahoituksen painopiste on visuaalisten taiteiden toimialalla säilyttämisessä enemmän kuin taiteen luomisessa ja tuotannossa.
Sokka, Sakarias, Renko, Vappu, Hirvi-Ijäs, Maria, Karttunen, Sari & Lahtinen, Emmi (2023). Visuaaliset taiteet Suomessa. Selvitys toimialan rahoituksesta, rakenteista ja kehittämistarpeista. Cuporen verkkojulkaisuja 73. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.