Talousjärjestelmämme kaipaa luovaa uudelleenmuotoilua
Suomella on nyt merkittävä mahdollisuus näyttää esimerkkiä taiteen ja luovien alojen piilevän potentiaalin hyödyntämisessä, kirjoittavat toimitusjohtaja Bernd Fesel ja rehtori Kaarlo Hildén.
Euroopassa uskotaan taiteen ja luovien alojen kasvunäkymiin. Cultural and Creative Sectors and Industries -toimialan (CCSI) osuus EU:n bruttokansantuotteesta on jo nyt 4,4 prosenttia, ja se työllistää 7,6 miljoonaa henkilöä – yli kahdeksan kertaa enemmän kuin tietoliikenneala. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti sijoittaa tulevina vuosina jopa 250 miljoonaa euroa CCSI-alojen innovaatioyhteisön kehittämiseen. Yksi yhteisön kuudesta keskuksesta tulee sijaitsemaan Helsingin Suvilahdessa.
Suomella on nyt merkittävä mahdollisuus näyttää esimerkkiä taiteen ja luovien alojen piilevän potentiaalin hyödyntämisessä. Ne on siirrettävä periferiasta keskiöön, kun visioimme kestävää tulevaisuutta kansantalouksille sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalle.
Nykyiset talouspoliittiset kysymykset ovat poikkeuksellisen haastavia. Talouskasvu tavoitteena on perustellusti kyseenalaistettu, kun planeettamme rajat ovat tulleet vastaan. Toisaalta hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen ilman kasvua näyttää vaikealta. Samalla talouskasvun ja hyvinvoinnin välinen yhteys tuntuu katkenneen, kun kasvavasta vauraudesta huolimatta mielenterveysongelmat ja eriarvoistuminen lisääntyvät.
Talousjärjestelmämme tarvitseekin luovaa uudelleenmuotoilua. Taiteella ja luovilla aloilla on yhä tärkeämpi rooli ajankohtaisten haasteiden ratkaisemisessa, sillä niiden ytimessä on kyky luoda aineetonta arvoa ja merkityksellisyyttä ekologisesti kestävällä tavalla. Taiteilijat ja luovien alojen ammattilaiset saattavat olla se salainen ase, jolla löydämme kipeästi kaivattuja uusia näkökulmia yhteiskuntamme uudistamiseen. He uskaltavat haastaa totuttuja toimintatapoja sekä katsoa sosiaalisten normien ja raja-aitojen yli.
Taidekoulutus ohjaa näkemään ihmisen kokonaisuutena: olemme ajattelevia, tuntevia ja ruumiillisia olentoja. Tutkimus- ja kehittämiskontekstissa tällainen ihmiskuva pyrkii katsomaan kaupallista hyötyä syvemmälle ja ymmärtämään tutkittavan aiheen laajempaa, kokemuksellista merkitystä. Taiteilijoilla on myös tärkeä rooli muutoksessa, sillä ihminen tarvitsee tulevaisuuden kuvittelua motivoituakseen tekemään parempia valintoja planeetan hyväksi.
Meidän on opittava kehittämään viisaammin. Monilla viime vuosikymmenten suurilla innovaatioilla on ollut ennakoimattomia ja dramaattisia sivuvaikutuksia. Kun jossain on luotu uutta kehitystä ja kasvua, on toisaalla synnytetty viheliäisiä sosiaalisia ja ekologisia ongelmia. Kestävä tki-toiminta edellyttää, että muutoksia tarkastellaan nykyistä kokonaisvaltaisemmin niin ihmisen kuin luonnon näkökulmasta. Ilman taidetta ja luovia aloja näkemyksemme tulevaisuudesta on lähtökohtaisesti epätäydellinen.
Bernd Fesel
Va. toimitusjohtaja, EIT Culture & Creativity
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti
Kaarlo Hildén
Taideyliopiston rehtori
Teksti on julkaistu alun perin mielipidekirjoituksena Kauppalehdessä torstaina 13.4.2023. Julkaisemme kevään 2023 eduskuntavaalien alla puheenvuoroja taiteen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Feselin ja Hildénin puheenvuoro on niistä viides ja viimeinen.
Kuvat: Taideyliopisto ja Martin Scherag