Musiikin aineenopettajat ovat suuri voimavara alakouluille
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaani Emilie Gardberg, musiikkikasvatuksen professori Marja-Leena Juntunen ja koulutusohjelman johtaja Minna Muukkonen ottavat kantaa Helsingin kaupungin linjaukseen lakkauttaa musiikin aineenopettajien työt alakouluissa.
Helsingin kaupungin peruskoulujen rehtorit ovat saaneet suosituksen lakkauttaa musiikin aineenopettajien työn alakouluissa ja siirtää heidän virkansa muihin kouluihin. Päätös on mielestämme lyhytnäköinen ja heikentää perusopetuksen laatua sekä oppilaiden hyvinvointia ja oppimisen mahdollisuuksia. Olemme ehdottaneet Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, että se peruu tehdyn linjauksen.
Helsingin kaupungin talousarvioesityksessä vuodelle 2025 kaupungin toiminnan keskeisenä painopisteenä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan erityisinä tavoitteina mainitaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen. Myös Suomen hallitusohjelmassa (2023) on tavoitteita nuorten hyvinvoinnin ja koulutuksen edistämiseksi.
Laadukkaalla musiikinopetuksella koulussa on vahva rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimusten mukaan musiikki edistää merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointia. Koulun musiikinopetuskäytännöt, joissa toimitaan yhdessä tavoitteellisesti, ovat oivallisia ryhmäyttämisen ja yhteisöllisyyden rakentamisen keinoja. Yhteisöllinen musiikillinen toiminta on myös yksi avain taistelussa koulukiusaamista vastaan.
Musiikin kautta oppilaat voivat ilmaista kokemuksiaan ja tunteitaan sekä rakentaa ymmärrystä toisten kokemuksista (Saarikallio 2023). Musiikillisessa toiminnassa voidaan käsitellä myös ristiriitoja ja vaikeita kokemuksia sekä harjoitella arvostavaa asennetta toisia kohtaan. Lisäksi monet tutkimukset (ks. Tervaniemi ym. 2018) osoittavat, että musiikinopiskelu osaavan opettajan johdolla edistää lasten oppimista muilla oppialueilla, kuten kielissä ja matematiikassa sekä tukee tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä.
Suurin osa musiikin perusopetuksesta sijoittuu alakouluun; yläkoulussa musiikkia on vain kaksi vuosiviikkotuntia pakollisena oppiaineena. Haasteena alakoulun musiikinopetuksessa on kuitenkin se, että luokanopettajat kokevat musiikin opetuksen usein haastavana, jopa mahdottomana tehtävänä, eivätkä halua opettaa sitä (Juvonen & Anttila 2008, Suomi 2019; Vesioja 2006). Tämä on paljolti seurausta viime vuosikymmenten merkittävistä leikkauksista musiikkiopintoihin luokanopettajankoulutuksessa (ks. esim. Juntunen & Anttila 2019).
Musiikinopetus on työlästä ja edellyttää taitoja ja osaamista, jotka ruotsinkielisiä alakouluja koskeneen tutkimuksen mukaan ovat tällä hetkellä suurelta osin luokanopettajien oman harrastuneisuuden varassa (Björk ym. 2019). Jos vastuu musiikinopetuksesta esimerkiksi nyt kyseessä olevissa alakouluissa, joissa musiikin rooli on tällä hetkellä vahva, jää luokanopettajille, lisää se merkittävästi näiden opettajien työtaakkaa ja työn kuormittavuutta.
Musiikin aineenopettajien työmahdollisuuksia alakouluissa tulisikin lisätä, ei vähentää. Tällöin aineenopettajat voivat toimia yhteistyössä luokanopettajien kanssa toisiaan tukien. Alakoulut, joissa on musiikin aineenopettaja, ovat harjoittelukouluina myös tärkeitä yhteistyökumppaneita musiikin aineenopettajankoulutukselle. Opettajienkoulutukselle ja etenkin tuleville musiikinopettajille ja heidän ammatilliselle kehittymiselleen aineenopettajien työn lakkauttaminen alakouluissa olisi todella suuri menetys.
Musiikin aineenopettajat ovat alakoululle suuri voimavara. He tuottavat kouluun monipuolista musiikkitoimintaa, esimerkiksi kuorojen ja bändien muodossa, ja rikastavat koulun toimintakulttuuria yhteistyössä muiden opettajien kanssa. Koulun yhteisöllisyyden rakentamisessa erityisen suuressa merkityksessä ovat koulun juhlat ja esitykset (Nikkanen 2014), jotka tarjoavat oppilaille esiintymismahdollisuuksia ja -kokemuksia, joissa musiikilla on usein keskeinen rooli.
Nyt tehty linjaus lopettaa musiikin aineenopettajien työ Helsingin alakouluissa herättää ihmetystä siitäkin näkökulmasta, että musiikista on tulossa ylioppilasaine vuonna 2029. On entistä tärkeämpää, että oppilaat saavat myös musiikissa opetussuunnitelman perusteiden mukaista, laadukasta opetusta koko perusopetuksen ajan. Musiikin aineenopettajien mukaan alakoulun opetuksella on merkittävä vaikutus peruskoulussa saavutettaviin musiikin oppimistuloksiin (Juntunen 2011).
Helsingin kaupungin asettamat tavoitteet, vankka tutkimustieto musiikin merkityksestä ja mahdollisuuksista lasten oppimisen ja hyvinvoinnin edistäjänä, luokanopettajien taideaineita koskevan koulutuksen radikaalisti heikentynyt tilanne sekä musiikin tulo ylioppilasaineeksi haastavat vahvasti Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan linjauksen siirtää musiikin aineenopettajat pois alakouluista.
On suuri menetys kouluille mutta etenkin oppilaille, jos aineenopettajien työ näissä kouluissa lakkaa. Sitä hyvää, mikä on olemassa, ei tulisi etenkään tässä maailmanajassa ottaa lapsilta pois.
Emilie Gardberg, dekaani
Marja-Leena Juntunen, musiikkikasvatuksen professori
Minna Muukkonen, lehtori ja musiikkikasvatuksen koulutusohjelman johtaja
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Lähteet
Björk, C., Juntunen, M.-L. Knigge, J., Pape, B. & Malmberg, L-E. 2019. Musikundervisning förverkligas på ojämlika villkor i årskurserna 1–6 i Finlands svenskspråkiga skolor. Musiikkikasvatus 22, 2, 30–58.
Juntunen, M.-L. 2011. Musiikki. Teoksessa S. Laitinen, A. Hilmola, & M.-L. Juntunen: Perusopetuksen musiikin, kuvataiteen ja käsityön oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla. Koulutuksen seurantaraportit 2011:1. Helsinki: Opetushallitus, 36–95.
Juntunen, M.-L. & Anttila, E. 2019. Taidekasvatus: Peruskoulun sokea piste. Kasvatus 50(4), 356–363. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022821121
Juvonen, A. & Anttila, M. 2008. Luokanopettajaopiskelijat ja musiikki. Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta, osa 4. Joensuun yliopisto.
Nikkanen, H. M. 2014. Musiikkiesitykset ja juhlat koulun toimintakulttuurin rakentajina. Studia Musica 60. Sibelius-Akatemia.
Saarikallio, S. 2023. Musiikin tunnekokemukset toimijuuden ja hyvinvoinnin rakentajina. Teoksessa M.-L. Juntunen & H. Partti (toim.) Musiikkikasvatus muutoksessa. Sibelius- Akatemia. DocMus-tohtorikoulun julkaisuja, 20, 135–146. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-321-2
Suomi, H. 2019. Pätevä musiikin opettamiseen? Luokanopettajaksi valmistuvan musiikillinen kompetenssi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toteuttamisen näkökulmasta. JYU Dissertations 83. Jyväskylän yliopisto.
Tervaniemi, M., Tao, S. & Huotilainen, M. 2018. Promises of music in education? Frontiers in Education, vol. 3. https://doi.org/10.3389/feduc.2018.00074
Vesioja, T. 2006. Luokanopettaja musiikkikasvattajana. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 113.