Mikael Brygger: Kirjallisuus ei ole vain kirjoja
Mikael Brygger toimii osa-aikaisena vierailijaprofessorina uudessa kirjoittamisen maisteriohjelmassa.
Kirjallisuus lähestyy muita taiteita, mutta tarvitsee ympärilleen myös hiljaisuutta ja rauhaa, sanoo Taideyliopiston tuore kirjoittamisen professori, runoilija Mikael Brygger.
On syyskuinen maanantaiaamu, ja Mikael Bryggerillä on takanaan raskas viikonloppu. Edellisellä viikolla on tullut tieto suomalaisen digitaalisen runouden pioneerin, monitoimimiehen ja Bryggerin kollegan Marko Niemen (1974–2019) kuolemasta.
”Viime päivät ovat menneet surressa ja muistellessa”, Brygger sanoo.
Mikael Brygger, 44, on yksi Taideyliopiston tänä syksynä käynnistyneen kirjoittamisen maisteriohjelman neljästä professorista. Bryggerin opetusalana on digitaalinen runous ja mediasensitiivinen kirjoittaminen eli ”kirjoittaminen muille alustoille kuin paperille”.
Palataan myöhemmin siihen, mitä kaikkea se voi tarkoittaa.
Suomalainen kokeellisen ja digitaalisen runouden kenttä on tiivis, ja Brygger on yksi sen keskeisistä hahmoista. Juuri Brygger kuratoi Niemen viimeiseksi jääneen runoinstallaation ”Maapallo” – ”kaunis teos, joka ansaitsisi päästä pysyvämmin näytteille” – Helsingin kaupungintalon aulaan elokuussa.
Niemi puolestaan koodasi Bryggerin viimeisimmän julkaistun runoteoksen ”Textual Life” kokeellisen runouden näyttelyyn Galleria Ars Liberaan Kuopioon elokuussa sekä huolehti teoksen ripustuksesta, kun Brygger ei omilta kiireiltään ehtinyt.
”Rakastan kollaboraatioita, työskentelyä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Juuri siksi Taideyliopiston taiteidenvälinen ilmapiiri on niin inspiroiva”, Brygger sanoo.
Monitaiteisuus ja taiteidenvälisyys, kirjallisuuden käsittäminen
laajemmin kuin pelkkinä teksteinä kirjojen kansien välissä, on yksi
kirjoittamisen maisteriohjelman taustalla vaikuttavista ajatuksista.
Brygger on ollut mukana ohjelman sisältöä suunnitelleessa työryhmässä,
”siinä suhteessa olen aika hyvin sisällä tässä”.
Runoutta sään mukaan
Mikael Brygger on päätoimittanut runouslehti Tuli&Savua, ollut perustamassa runokustantamo Poesiaa ja julkaissut omia runokokoelmia, kuten vuonna 2014 ilmestyneen Tuuliatlaksen ja Valikoiman asteroideja 2010. Vaikka Bryggerin runous on alusta alkaen ollut visuaalista ja kokeellista, etenkin vuodesta 2013 lähtien hän on keskittynyt yhä enemmän muuhun kuin paperille painettuun runouteen.
Kiinnostus erilaisia kirjallisen ilmaisun keinoja kohtaan kumpuaa kuitenkin jo kauempaa.
”Olen lapsuudesta asti pitänyt roolipeleistä, tietokonepeleistä, larppaamisesta ja sarjakuvista, siis myös muista kuin perinteisistä kirjallisuuden muodoista. Nuorena päädyin yleensä pelien ääreen, vaikka monet kaverit katsoivat paljon telkkaria. Peleissä minua kiehtoi interaktiivisuus, käyttäjien tasaveroisempi asema suhteessa välineeseen”, Brygger sanoo.
Bryggerin omat teokset ovat hyvä esimerkki siitä, mitä kaikkea ”muille alustoille kuin paperille kirjoittaminen” voi olla.
Viime vuosina Brygger on tehnyt paljon yhteistyötä erityisesti runoilija Henriikka Tavin ja kuvataideryhmä IC-98:n eli Patrik Söderlundin ja Visa Suonpään kanssa. Yhteistyön tuloksena on syntynyt esimerkiksi kulunohjauspylväistä muodostettu labyrinttimainen installaatio sekä kirja Tekstinauhoja. In large, well-organized termite colonies, joka sisältää Tavin ja Bryggerin kulunohjauspylväiden sisältä vedettäviin nauhoihin painetut runosäkeet ja ohjeet installaation kokoamiseksi.
Sen jälkeen ryhmä on tehnyt yhdessä muun muassa Kaarinan kaupunginkirjastoon ”generatiivisen, reaaliaikaisen installaation” Genius loci, joka on koodattu tuottamaan kirjaston seinälle säätilojen mukaan muuntuvaa runoutta katolle asennetun sääaseman mittaustietojen perusteella.
”Kirjallisuutta voidaan tuottaa olemassa olevaa mediaa hyödyntäen,
vaikka padin näytölle. Mutta yhtä hyvin voidaan luoda medium teosta
varten. Esimerkiksi Christian Bökin geeniteknologiaa hyödyntävä The Xenotext käyttää alustanaan bakteerin DNA:ta”, Brygger kuvaa.
Kirjallisuus lähenee muita taiteita
Bryggerin ja kumppanien monesti jonkinlaista pelillisyyttä tai kirjallisuuden ulkopuolisia rakenteita hyödyntävästä runotyöskentelystä tulee mieleen ranskalainen, vuonna 1960 perustettu avantgarderyhmä Oulipo, jonka tuottama kirjallisuus perustuu erilaisten, usein matemaattisten, sääntöjen ja rajoitusten luomiseen ja noudattamiseen.
Brygger myöntää Oulipon olevan yksi vaikuttaja hänen kirjallisen ajattelunsa taustalla, mutta haluaa nostaa esiin uudemman käsitteen ergodinen kirjallisuus. Se viittaa teoksiin, jotka vaativat lukijalta normaalia enemmän omaa aktiivisuutta, kuten erilaisten valintojen tekemistä, hieman pelien tapaan.
Kysymys omista lempikirjailijoista saa Bryggerin mietteliääksi.
”On vaikeaa erottaa toisistaan kirjailijoita ja ystäviä. Henriikka Tavi, Kristian Blomberg, Harry Salmenniemi ja Saila Susiluoto ovat vaikuttaneet minuun valtavasti. En odota vain heidän teoksiaan vaan myös keskusteluja heidän kanssaan.”
Pelillisyyden, digitaalisuuden ja erilaisten teknologioiden ja alustojen käytön ohella kokeelliselle nykykirjallisuudelle on Bryggerin mukaan tyypillistä läheneminen muiden taiteiden kanssa. Hän itse on muun muassa mukana opettamassa kurssilla, jossa luodaan virtuaalisia maailmoja yhdessä valo- ja äänitaiteen sekä kirjoittamisen opiskelijoiden kanssa.
Myös vuorovaikutus kirjallisuuden ja kuvataiteen välillä on kasvamassa, Brygger arvioi.
”Taideyliopistossa tämä yhteys vahvistuu, kun Kuvataideakatemia muuttaa Teatterikorkeakoulun viereen. Se on win-win -tilanne, josta molemmat hyötyvät.”
Kirjoittamisen maisteriohjelman tilat sijaitsevat Teatterikorkeakoulun yhteydessä.
Monitaiteisuuden lisäksi kirjoittamisen maisteriohjelmassa korostuu yksilöllinen ohjaus. Opiskelijoita on vain kuusi, ja valinnassa painotettiin opiskelijoiden omia, jo työn alla olevia kirjallisia projekteja, joista muodostuu maisteriohjelman lopputyö.
”Pieni opiskelijamäärä tekee opetuksesta intiimiä, niin kuin kirjallisuuden äärellä oleminen usein on. Se vaatii ympärilleen hiljaisuutta.”
Sellaisena Brygger näkee myös oman roolinsa ohjaajana: tilan raivaamisena rauhalle ja hiljaisuudelle, keskittymiselle ja kysymysten esittämiselle, joita kirjallinen työskentely edellyttää.
Kirjoittaja: Silja Ylitalo
Mikael Brygger, Riikka Pelo, Antti Salminen ja Jussi Valtonen toimivat osa-aikaisina vierailijaprofessoreina uudessa kirjoittamisen maisteriohjelmassa.