In Memoriam Leif Segerstam

Kuoronjohdon professori Nils Schweckendiek muistelee 9.10. menehtynyttä Leif Segerstamia professorina.

Vuonna 2019 Leif Segerstam harjoitutti Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteria konserttiin Helsingin Musiikkitalossa. Photo: Karoliina Pirkkanen

Leif Segerstam toimi Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professorina vuosina 1997–2013. Kohtasin hänet ensimmäisen kerran, kun menin pääsykokeisiin toukokuussa 2000 ja minut hyväksyttiin. Muistan yhä, miten hän katsoi minua rajattoman iloisesti, kun ilmeisesti onnistuin harjoittamaan orkesterin balanssia Sibeliuksen kolmannessa sinfoniassa sinä iltapäivänä.

Opettajana Leifin tavoitteena oli, että hänen opiskelijoillaan olisi ”kaunis kalligrafia” ja että he olisivat ”persoonallisuuksia”. Hän halusi, että meillä olisi selkeä, tunnistettava lyönti kuten hänellä itsellään oli. Hän kertoi ylpeänä, että itse Carlos Kleiber oli sanonut, että hänellä oli paras kolmas isku (neljän kaavassa) koko maailmassa.

Persoonallisuuskysymyksiä on vaikea opettaa, mutta Leif kehitti oman metodinsa. Hän vihasi tavanomaisuutta ja eli elämäänsä monin tavoin liioitellen. Sen sijaan että olisi selittänyt asioita helposti ymmärrettävällä tavalla, hän nautti monikielisistä ja monimutkaisista sanaleikeistä ja haastoi opiskelijoitaan seuraamaan ajattelunsa epätavallisia käänteitä. Hänelle Mozartin 40. sinfonian alku oli päiväkorentojen parvi, joka tanssi tietoisena lähestyvästä kuolemastaan. Oli puhetta voodoosta ja numerologiasta, oli alkukantaisia huutoja ja pitkiä palautekeskusteluja, jotka usein jatkuivat nyt jo lakkautetussa Benjam’s-bistrossa, jossa hän kannusti opiskelijoita unohtamaan estojaan ja vahvistamaan elämäniloaan ja alkoholinsietokykyään.

Vaikka hän saattoi olla hyvin järjestelmällinen, hän tuntui halveksivan ympäröivän maailman rationalisaation ja hygienisoinnin trendiä ja halusi sen sijaan juhlistaa irrationaalisuutta ja ihmisen olemassaolon ytimessä olevaa magiaa. Valitettavasti halu rikkoa tabuja ja shokeerata johti joskus myös siihen, että hän lausui sosiaalisesti epäsopivia kommentteja, jotka olivat sopimattomia jo tuolloin, ja olisivat vielä vähemmän hyväksyttäviä nykyään.

Ollessani Leifin oppilaana hän toimi Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina ja johti ensimmäisinä vuosina säännöllisesti myös Suomen Kansallisoopperassa. Meille tämä tarjosi hienon tilaisuuden nähdä häntä toteuttamassa opettamiaan asioita sekä harjoituksissa että esityksissä. Hänen aikataulunsa oli uuvuttava – hän saattoi harjoitella Finlandia-talolla aamulla, johtaa neljän tunnin oopperaa illalla Töölönlahden toisessa päässä ja olla taas seuraavana päivänä Finlandia-talolla kenraaliharjoituksessa ja konsertissa. Näkemämme työ oli aina vähintäänkin luotettavaa ja usein poikkeuksellista. Joskus saattoi tulla tunne, että hänen ilmiömäisten luonnonlahjojensa ja poikkeuksellisen laajan ohjelmistotuntemuksensa ansiosta hän olisi voinut hioa joitakin esityksiä vielä yksityiskohtaisemmin, jos olisi jaksanut.

Konserttiensa jälkeisenä aamuna Leif opetti meitä Sibelius-Akatemian konserttisalissa. Emme koskaan tienneet, mitä odottaa: joskus hän oli hyvin suora ja vaativa opiskelijoitaan kohtaan, mutta usein hän antoi meidän vain tehdä oman osamme. Tässä oli kuitenkin pedagoginen tarkoitus: meidän piti oppia selviytymään itse, ja jos jouduimme umpikujaan, meidän oli löydettävä tie ulos. Palautetilaisuuksissa saimme aina runsaasti teräviä musiikillisia ja teknisiä kommentteja.

Leif oli yleensä erittäin kannustava sekä nykyisiä, että entisiä oppilaitaan kohtaan. Vaikka hän teki aina selväksi, kuka oli pomo, hän antoi mahdollisuuksia. Hän oli käytettävissä, jos halusi keskustella partituureista. Monet hänen oppilaansa ovatkin saavuttaneet merkittävän aseman musiikkielämässä eri puolilla maailmaa.

Sibelius-Akatemian musiikin johtamisen koulutusohjelma haluaa esittää syvimmät osanottonsa Leif Segerstamin perheelle ja läheisille, sekä syvän kiitollisuutensa hänen valtavasta panoksestaan suomalaisessa musiikkielämässä.

Nils Schweckendiek
Kuoronjohdon professori
Leif Segerstamin opiskelija vuosina 2000-2004 ja hänen assistenttinsa Savonlinnan oopperajuhlilla 2006-2007.

Leif Segerstam 2000-luvun alkupuolella silloisten oppilaidensa Anna-Maria Helsingin, Petri Komulaisen ja Leo McFallin kanssa. Luokka tapasi opetuksen jälkeen Pohjoisen Rautatienkadun toimipisteessä nuotistossa käydäkseen läpi opetustuntien antia.

Musiikin johtamisen koulutusohjelman puolesta:

Sakari Oramo
Orkesterinjohdon professori
Leif Segerstamin kollega ja viulisti hänen johdollaan monissa yhteyksissä.

Petri Komulainen
Puhallinorkesterinjohdon lehtori
Leif Segerstamin opiskelija vuosina 2004-2008