In memoriam Kirsi Heimonen (1959–2024)

Kollegojen ja ystävien muistokirjoitus yliopistotutkija Kirsi Heimosesta.

Kuvakaappaus Kirsi Heimosen lyhytelokuvasta Täällä, jotenkin. Kuvaus Raimo Uunila.

Taideyliopiston Tutkimusinstituutin yliopistotutkija Kirsi Heimonen menehtyi yllättäen kuluvan vuoden heinäkuussa. Hän oli työyhteisönsä arvostama tanssitaiteilija, tanssipedagogi ja tutkija. Heimonen teki uraauurtavaa työtä edistäessään yhteisötanssin jalkautumista Suomeen ja toimiessaan yhtenä maamme taiteellisen tutkimuksen tienraivaajista. Lukuisat kollegat ja opiskelijat muistavat hänet hienotunteisena, aitona, oivaltavana, omalakisena ja vaatimattomana ihmisenä.

Heimonen valmistui tanssitaiteen maisteriksi Lontoossa sijaitsevasta Laban Centre for Movement and Dance -koulusta vuonna 1993. Palattuaan Suomeen hän alkoi luotsata tanssinopettajan pedagogisia opintoja Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksessa ja toimi tässä tehtävässä vuoteen 1995 asti. Vuonna 1998 hän johti maamme ensimmäistä tanssin ammattilaisille suunnattua yhteisötanssin koulutuskokonaisuutta samaisessa keskuksessa. Hän opetti myös Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston järjestämissä yhteisötanssikoulutuksissa 2000-luvun alussa. Heimonen oli mukana perustamassa Yhteisötanssi ry:tä ja oli yhdistyksen kunniajäsen kuolemaansa asti.

2000-luvun alusta Heimonen toimi kymmenisen vuotta tanssitaiteilijana Helsingin Diakonissalaitoksen diakonitoiminnassa, tanssien muun muassa muistihäiriöisille ja heidän kanssaan. Hän edisti siellä myös useampaa taidetta ja taidelähtöisiä menetelmiä sosiaalityössä tarkastelevaa hanketta. Samoihin aikoihin Heimonen kiinnostui jatko-opinnoista. Hän valmistui tanssitaiteen tohtoriksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 2009. Hänen väitöstutkimuksensa Sukellus liikkeeseen käsittelee maallikoiden tanssi-improvisaation kokemuksia fenomenologisella otteella, jonka keskiössä on ruumiillisuuden tunnon ohjaama kirjoittaminen.

Näiden vuosien aikana Heimonen esiintyi aktiivisesti DOTS-nimisen tanssiryhmän kanssa, jonka muita keskeisiä jäseniä olivat Leena Gustavson ja Laura Jännes. Hän toteutti myös useampia videoteoksia yhteistyössä ohjaajakuvaaja Raimo Uunilan kanssa. Yksi niistä, Reittejä tästä tähän, syntyi väitöstutkimusprosessin aikana.

Väittelemisen jälkeen Heimonen opiskeli Skinner Releasing Technique -nimisen somaattisen menetelmän opettajaksi. Hän hyödynsi menetelmää ruumiillisuuden kokemuksesta kumpuavassa tutkimustyössään. Heimonen toimi useammassa monialaisessa tutkimusryhmässä tarkastellen muun muassa hiljaisuutta, kävelyä ja mielisairaalamuistoja sekä edistäen fenomenologisesti orientoitunutta taiteellista tutkimusta ja taidekirjoittamista. Hän toimi useampaan otteeseen Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen määräaikaisena yliopistolehtorina. Yliopiston tutkimusinstituutin vakinaisena yliopistotutkijana hänen erityisenä tavoitteenaan oli vahvistaa tutkijoiden välistä yhteistyötä.

Heimonen oli intohimoinen kirjallisuuden harrastaja ja pääkaupunkiseudun näyttely-, esitys-, ja musiikkitarjonnan seuraaja.

Rakasta ystävää ja kollegaa kaivaten,

Leena Rouhiainen, Hanna Järvinen ja Laura Jännes