Heidi Partti: Musiikkiala ei tasa-arvoistu, ellei huoli syrjinnästä ole kaikkien yhteinen
Musiikkialalla on syytä pohtia vakavasti ja tarkkaan, miksi kollegan kohtaamia ongelmia ei nähdä tai haluta nähdä ja miksi huoli syrjinnästä ei ole kaikkien yhteinen, toteaa professori puidessaan tuoreita tutkimuslukuja.
Teosto käynnisti alkuvuodesta laajan hankkeen, jossa on tutkittu musiikkialan sukupuolijakaumaa. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää miksi vain alle viidennes musiikin säveltäjistä ja sanoittajista Suomessa on naisia tai muunsukupuolisia. Tutkimuksen tulokset julkistetaan naistenpäivänä 8.3.2023.
Yli 2000 vastaajaa tavoittaneen kyselytutkimuksen löydökset ovat laajat. Vastaajajoukko muodostui musiikin säveltämisen, sanoittamisen ja tuottamisen ammattilaisista, harrastajista, opiskelijoista sekä alan vaikuttajista. Poimin tuloksista tähän muutaman ensikäden huomion.
Piittaamattomuutta kollegan kokemaa syrjintää kohtaan
Kyselyn pysäyttävimmät kaksi lukua ovat: 37 ja 70.
Näistä ensimmäinen (37%) kuvaa työkseen säveltävien/sanoittavien naisten määrää, jotka kertovat kokeneensa sukupuolesta johtuvaa syrjintää. Jälkimmäinen luku (70%) kuvaa työkseen säveltävien/sanoittavien miesten joukkoa, joiden mielestä ala on tasa-arvoinen.
Toisin sanoen: siinä missä yli kolmannes naisista joutuu työssään kohtaamaan epätasa-arvon ilmentymiä kuten vähättelyä, ulossulkemista, pienempiä palkkoja, häirintää ja ahdistelua, seitsemän kymmenestä alalla työskentelevästä miehestä on sitä mieltä, että valtakunnassa kaikki on hyvin.
Heitetään joukkoon vielä muitakin lukuja.
Sukupuolesta johtuvaa syrjintää kertoo kokeneensa
- 45% rap/hiphop/r’n’b -musiikkia tekevistä naisista
- 35% pop-musiikkia tekevistä naisista
- 31% jazzia tekevistä naisista
- 32% rock/heavy/metalli/punk -musiikkia tekevistä naisista
- 36% elektronista musiikkia tekevistä naisista
Ja lista jatkuu, jokaisessa genressä masentavan korkein prosenttiluvuin. Tässä vertailussa klassisella/taidemusiikilla näyttäisi menevän suorastaan hyvin: 18% naisista kertoo kokeneensa sukupuolesta johtuvaa syrjintää – jos kohta sekin on lähes viidennes.
Luvut ovat hurjia maailman tasa-arvoisimpiin lukeutuvassa maassa. Eikä tilannetta paranna se, että valtaosa miehistä näyttäisi olevan epätasa-arvolle autuaan sokeita.
Otetaan vertailun vuoksi miesten vastausprosentit, jotka kuvaavat genreittäin miesten määrää, joiden mielestä musiikkiala on tasa-arvoinen:
- 73% rap/hiphop/r’n’b -musiikkia tekevistä miehistä
- 69% pop-musiikkia tekevistä miehistä
- 59% jazzia tekevistä miehistä
- 67% rock/heavy/metalli/punk -musiikkia tekevistä miehistä
- 63% elektronista musiikkia tekevistä miehistä
Mahdollisuuksien tasa-arvon kaunis harha
Naisten ja muunsukupuolisten aliedustus säveltämisen ammattialalla liittyy vastaajien mukaan erityisesti asenteisiin, ennakkoluuloihin ja miesten ylivallalle perustuviin käytäntöihin ja vallanjakoon. Lisäksi naisvastaajat nostavat esiin kasvatukselliset tekijät sekä esikuvien ja verkostojen puutteen.
On kiinnostavaa, että samat tekijät toistuvat myös alan kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa. Viimeaikaiset kehittämishankkeet erityisesti taidemusiikin alalla (esim. Yhdenvertaisesti säveltäen) ovatkin pyrkineet vaikuttamaan nimenomaan asenteisiin, pedagogisiin malleihin sekä nuorten vertaisoppimisen ja verkostoitumisen edistämiseen.
Kyselyn avovastauksissa naiset kertovat kokemuksistaan vähättelyn, syrjinnän ja ennakkoluulojen kohteena. Myös osa miehistä tunnistaa alan vinoutuneet asenteet. Toisaalta erityisesti yli 35-vuotiaiden miesten vastauksissa korostuu näkemys, jonka mukaan jokaisella on sukupuolesta riippumatta samat mahdollisuudet edetä musiikin tekijäksi; vain “taide ja osaaminen ratkaisevat”.
Mielikuva yhteiskunnasta, jossa jokainen pärjää omien taitojensa ja ominaisuuksiensa ansiosta on niin kaunis, että siitä tuntuu olevan lähes mahdoton päästää irti. Keskittyminen henkilökohtaisiin meriitteihin myös estää näkemästä itsensä osana laajempaa yhteisöä. Kun menestys näyttäytyy vain oman lahjakkuuden ja ahkeruuden tuloksena (ns. self-serving bias), on vaikea hahmottaa niiden kokemusta, jotka eivät pääse nauttimaan etuoikeutetun aseman tuomasta etulyöntiasemasta.
Tällaisen arviointivinoutumalle perustuvan ajattelun yhtenä seurauksena on myös piittaamattomuus eriarvoisuutta kohtaan. Solidaarisuuden puute näkyi sekä tutkimuksen lähtökohdan kyseenalaistamisena että alan rakenteellisen epätasa-arvon vähättelynä. Alan sukupuolittuneisuuden syiksi esitettiin mm. opettajia (jotka eivät kannusta tyttöjä luovuuteen) kuin naisia (jotka luovuttavat liian helposti).
Miesten vastauksissa esiin nousee myös olettamus, jonka mukaan naisia on alalla vähemmän, sillä naiset eivät edes halua alalle. Tyttöjä ja nuoria naisia koskeva aineisto vie pohjan tältä oletukselta: 73 % musiikkia opiskelevista naisista ja 74 % musiikkia harrastavista tytöistä kokee säveltäjän/sanoittajan työn kiinnostavana uravaihtoehtona. Kuvaavaa on myös, että 39 % naisista kertoo tehneensä ensimmäiset sävellyksensä jo alle 12-vuotiaina.
Musiikkikoulutus voi edistää tasa-arvoa
Epätasa-arvolle on monia syitä ja työelämän sukupuolittuneisuuden ongelmaa on syytä ratkoa usein eri keinoin. On kuitenkin selvää, että tasa-arvon edistäminen on mahdotonta, mikäli koko ilmiötä ei tunnisteta ja tunnusteta.
Musiikkialalla on syytä pohtia vakavasti ja tarkkaan, miksi kollegan kohtaamia ongelmia ei nähdä tai haluta nähdä ja miksi huoli syrjinnästä ei ole kaikkien yhteinen.
Kyselytutkimuksen valonpilkahdus löytyy kuitenkin alle 35-vuotiaiden miesten vastauksista, joista 42 % tunnistaa säveltämisen alan nykytilanteen epätasa-arvoiseksi. Tämä havainto kannustaa jatkamaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden systemaattista edistämistä musiikkikoulutuksen kaikilla asteilla.
Tutkimusten (esim. Ramaci et al. 2017) mukaan eri ammatteihin liittyvät stereotyyppiset sukupuolikäsitykset muodostuvat varhain. Siksi sillä, kenen säveltämää/sanoittamaa musiikkia soitetaan, keitä jalustalle nostetaan ja millaisia mielikuvia musiikinopetuksessa vahvistetaan on väliä. Nuorissa on tulevaisuus, tässäkin asiassa.
Heidi Partti
Kirjoittaja on Musiikkikasvatuksen professorina Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Lue lisää: https://www.heidipartti.com