Esittävän taiteen rahoitusleikkaukset iskevät ankarimmin nuoriin taiteilijoihin
Taidealan rahoitusleikkausten vaikutukset on arvioitava, kirjoittavat Teatterikorkeakoulun dekaanit puheenvuorossaan.
Suomen hallitus on päättänyt tehdä historiallisen suuria leikkauksia esittävän taiteen rahoitukseen. Teatterin, tanssin ja sirkuksen valtionosuusrahoituksesta vähenee ensi vuonna 4,5 miljoonaa euroa. Joidenkin teattereiden rahoitus vähenee jopa 10–17 %. Tämänhetkisen tiedon mukaan taiteen rahoituksesta leikataan lisää vuosina 2026 ja 2027. Samaan aikaan Taiteen edistämiskeskuksen määrärahoja leikataan.
Leikkausten vaikutukset ovat dramaattisia. Sopeutuakseen rahoituksen vähenemiseen esittävän taiteen organisaatiot joutuvat esimerkiksi nostamaan lipunhintoja, lomauttamaan tai vähentämään henkilökuntaa sekä leikkaamaan ensi-iltojen määrää.
Ankarimmin säästöt osuvat freelancereihin, joiden palkkaamisesta organisaatioiden on helpointa säästää. Tämä iskee rajusti vasta alalle valmistuneiden taiteilijoiden mahdollisuuksiin elättää itsensä työllään. Viimeisimmän uraseurantakyselymme mukaan Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta valmistuneista teatteri- ja tanssitaiteen maistereista peräti 90 % on työskennellyt uransa ensimmäisten vuosien aikana freelancerina.
Esittävän taiteen ammattilaisten kouluttajina olemme huolissamme opiskelijoidemme edellytyksistä toimia ammatissa, johon heidät on koulutettu.
Opiskelijoillamme olisi sekä paloa että potentiaalia toimia suomalaisen yhteiskunnan hyväksi, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Taiteella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia niin hyvinvointiin, talouteen kuin alueiden elinvoimaankin. Kulttuuri on kasvuala, johon OECD suosittelee jäsenvaltioitaan investoimaan. VTT:n mukaan luovien alojen liikevaihto oli vuonna 2022 14 miljardia.
Tämä kaikki on todettu myös hallituksen omassa kulttuuripoliittisessa selonteossa, josta käydään eduskuntakeskustelua vielä tämän vuoden aikana. Niin ikään selonteko toteaa, että sen tavoitteissa voidaan onnistua vain, jos valtion rahoitus kulttuurille vahvistuu.
Taidealan vahvistamisen sijaan hallitus on päättänyt, että ala osallistuu valtion säästötalkoisiin suhteettoman suurella osuudella. Taiteen ja kulttuurin rahoituksen osuus valtion budjetista on pieni, noin 0,8 prosenttia, joten leikkauksilla ei saada aikaan valtiontalouden kannalta merkittäviä säästöjä – mutta kylläkin valtavaa tuhoa työvoimavaltaiselle, ekologisesti kestävälle ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan paljon kokoaan suuremmalle yhteiskunnan sektorille.
Pelkäämme, että säästöjen vuoksi toteutumattomat esitykset johtavat siihen, että korkeasti koulutetut freelancerit rumentavat tulevaisuudessa Suomen työttömyystilastoja. Leikkauksilla ajetaan alas esittävän taiteen ekosysteemi, joka voisi tuottaa kasvua ja verotuloja. Näin leikkauksilla saavutetut säästöt valuvat hukkaan tai pahimmassa tapauksessa palaavat yhteiskunnan maksettaviksi työttömyyden aiheuttamina kuluina.
Vaadimmekin, että ennen taidealan rahoitusleikkausten toimeenpanoa tehdään arvio niiden vaikutuksista. Tuottavatko leikkaukset todellisuudessa niitä säästöjä, joita luvataan?
Otso Huopaniemi, dekaani
Laura Gröndahl, varadekaani
Ville Sandqvist, varadekaani
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
Taide ei ole Suomelle menoerä vaan investointi yhteiskunnan hyvinvointiin ja elinvoimaan. Allekirjoita Sakset seis! Suuri kulttuuriadressi, jos haluat osittaa tukesi kulttuuripalveluiden tasa-arvoiselle saavutettavuudelle!