Tanssijaksi voi tulla monenlaisena ja hyvinvoivana
Ammattitanssijan taitavuus rakentuu monipuolisesta osaamisesta, ei kehon ulkoisista ominaisuuksista. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa koulutuksessa painotetaan omaääniseksi taiteilijaksi kasvua.
Helsingin Sanomat kertoi helmikuussa, että Kansallisbaletissa baletin opetus on murroksessa. Enää tanssijoiden hyvinvointia ei haluta uhrata taiteen alttarille. Taloon ollaan muodostamassa uutta suomalaista koulukuntaa, joka yhdistelee eri balettikoulukuntien piirteitä ja tähtää ”rohkeiden, itsevarmojen ja avoimien tanssijoiden kouluttamiseen”.
Tanssipedagogiikan professori Eeva Anttila Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta on ilahtunut baletissa tapahtuneesta muutoksesta.
”On hienoa, että Kansallisbaletissa tarkastellaan sitä, miten fyysisiä vaatimuksia voidaan pehmentää ja soveltaa niin, että yhä useampi voi opiskella ja tanssia balettia”, hän sanoo.
Anttila haastaa kuitenkin balettiin liittyvää yleistä väitettä, että tanssilaji vaatii tietyt keholliset ominaisuudet tanssijalta.
”Eivät ne vaatimukset kiveen hakattuja ole. Meidän ei ole pakko pitää niin tiukasti kiinni esteettisistä konventioista.”
Anttilan mielestä baletin estetiikkaa on varaa laajentaa ammattitasollakin.
”Hyväksi ammattitanssijaksi voi kasvaa, vaikka ei olisi hurjan auki kiertyvät lonkat tai ihanteelliset kehon mittasuhteet.”
(Juttu jatkuu linkin alapuolella.)
Myös tanssijantaiteen professori Eeva Muilu Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta ilahtui Helsingin Sanomien jutusta. Hänestä kuulostaa todella hyvältä, että hierarkkisuutta ja kapeaa kehoihannetta on alettu purkaa baletissa.
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa, ja laajemminkin nykytanssikentällä, tanssijoiden hyvinvointi ja hierarkioiden purku ovat olleet keskiössä jo pitkään.
Eeva Muilu näkee yhtenä syynä siihen nykytanssin historian ja luonteen. Nykytanssin alalla on tietoisesti purettu baletin perinnettä kautta aikojen. Samalla hän haluaa haastaa ajatuksen, että tanssijuutta tarkasteltaisiin ulkonäkönormien kautta:
“Keholliset ominaisuudet eivät määritä ammattitanssijan taitoa vaan heidän monipuolinen osaamisensa”, hän painottaa.
Tanssinopetus on kiinni yhteiskunnallisessa muutoksessa
Muilun mielestä sekä taiteeseen että yliopisto-opetukseen liittyy olennaisesti kriittinen ja tutkiva näkökulma.
”Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen koulutuksessa perinteitä ei vain kuuliaisesti toisteta, vaan tarkastellaan kriittisesti. Viimeaikojen keskustelut ovat liittyneet tarpeeseen moninaistaa sitä perinteiden ja historioiden kirjoa, johon koulutus ylipäänsä on suhteessa.”
Opetuksessa vaikutteita, vertailukohtia ja keskustelukumppaneita etsitään myös muilta taidealoilta, ei vain tanssitaiteista. Yhteiskunnassa pinnalla olevat virtaukset ja keskustelunaiheet vaikkapa tasa-arvoon ja diversiteettiin liittyen näkyvät myös tanssitaiteen opetuksessa.
Tanssitaiteen opetusta rakennetaan dialogisuudesta käsin, olemalla vuorovaikutuksessa niin opiskelijoiden ja ammattikentän kuin yhteiskunnan ja tutkimuksen kanssa.
Suomalainen tanssipedagogiikka on pohjoismaalaisittain pitkällä ja kansainvälisestikin arvostettua. Eeva Anttila muistelee, että aloittaessaan Teatterikorkeakoulussa pedagogiikasta ei juuri keskusteltu. Nykyisin moni opetushenkilökunnasta suorittaa yliopistopedagogiset opinnot.
”Meillä tanssitaiteen akateeminen henkilöstö on kiinnostunutta ja valveutunutta. He seuraavat aikaansa ja keskustelua tanssin kentältä.”
Hyvin keskeisenä syynä hyvälle kehitykselle Anttila pitää myös sitä, että opiskelijat eivät enää niele mitä tahansa.
”Opiskelijoiden tietoisuus omista oikeuksistaan ja tarpeistaan on parantunut ja kynnys puhua traumoista on madaltunut. Enää vaikkapa syömishäiriöistä kertomista ei hävetä. Tällä kaikella on iso merkitys.”
Opetuksen keskiössä taiteilijuus
Teatterikorkeakoulun tanssiopintoihin hakeudutaan paljolti erilaisilla harrastustaustoilla:
Nykytanssin lisäksi tausta voi olla mm. katutanssissa, showtanssissa tai baletissa. Osalla hakijoista voi olla liikuntatausta tai kehollisesti orientoitunut esiintyjätausta harrastajateatterikentältä. Osalle on kertynyt jo paljonkin tanssiopintoja, myös ammatillista koulutusta.
Tausta saa näkyä opiskelijoiden työskentelyssä ja siitä kannustetaan ammentamaan.
”Opiskelun aikana kehollinen ymmärrys ja osaaminen syventyy. Kehollinen taito ja taiteellinen ajattelu kehittyvät rinta rinnan”, Eeva Muilu sanoo.
Opinnoissa tanssitaidetta harjoitetaan eri tanssitekniikoiden, liiketutkimuksen ja improvisaation kautta. Opinnot korostavat opiskelijan omakohtaista suhdetta liikkeeseen, keholliseen kokemukseen ja taiteen kysymyksiin. Suuri osa opinnoista toteutuu taiteellisissa projekteissa.
“Opinnoissa painottuu kasvaminen ja kehittyminen taiteilijana. Opiskelijoiden taiteellisen ajattelun ja oman toimijuuden vahvistaminen on tärkeää”
Tanssitaide on aina sidoksissa yhteiskuntaan ja ajankohtaisiin ilmiöihin, ja näiden yhteyksien tarkastelu on keskeinen osa koulutusta.
”Kanditutkinto on laaja-alainen ja ajattelemme että tanssitaiteilijan ammattitaidolla voi tehdä yhteiskunnassa muutakin kuin vain tanssia näyttämöllä. Koulutuksessa korostetaan ryhmätyötaitoja, kykyä pohtia ja ilmaista ajatuksia sekä taitoa soveltaa opittua eri tilanteissa.”
Tulevaisuuden tanssitaiteen toteutumisen tavat ja alustat voivat olla laajoja.
”Se miltä tanssitaide näyttää, miten ja missä se tapahtuu, on aina uudelleen pohdittavissa ja määritettävissä”, Muilu sanoo.
Turva ja rajat eivät estä taituruuden tavoittelua
Teatterikorkeakoulussa virtuositeettia ajatellaan laajasti. Eri tanssilajit tuottavat erilaisia virtuositeetteja ja eri opiskelijoilla on eri vahvuuksia. Koulutuksessa olemassa olevia taitoja pyritään sekä laajentamaan että syventämään.
Tanssijan oma toimijuus on tärkeää myös opiskelijoiden hyvinvoinnin ja kestävyyden näkökulmasta. Muilu korostaa, että opiskelijoilla on oltava turvallinen olo oppimisympäristössä, jotta he voivat oppia.
Se, miten kehoa ylipäänsä ajatellaan, vaikuttaa siihen, millaista taidetta myös syntyy.
”On tärkeää, että opiskelija oppii tunnistamaan rajojaan. Rajat eivät kuitenkaan ole jäykkiä, vaan keskustelu rajankäynnistä on myös keskeistä.”
Muilun mukaan rajoja ja fyysisyyttä voidaan haastaa, kunhan se nousee opiskelijan omasta kiinnostuksesta ja uteliaisuudesta, omasta tavoitetasosta, ei ulkopuolisen auktoriteetin pakottamana.
”Turvallisemman tilan lisäksi on myös tärkeää pyrkiä luomaan rohkeampaa tilaa, jossa on mahdollisuus kokeilla omia rajoja. Taitotaso kasvaa yleensä uskaltamalla työskennellä alueella, joka ei ole vielä hallinnassa.”
Moninaisuutta tarvitaan lisää
Vaikka kehitys nykytanssin opetuksessa ja kentällä on ollut hyvää, professorit korostavat, että parannettavaa edelleen on.
Anttilan mukaan nykytanssin kentällä ei suoraan puhuta kehonkuvaan liittyvistä vaatimuksista, toisin kuin baletissa, mutta nykytanssijoillakin saattaa olla aiempien kokemusten perusteella käsitys, että mitä hoikempi ja notkeampi on, sen parempi.
Muilun mukaan paljon on tehtävää koulutuksen kehittämisessä mutta myös siinä, kenellä kaikilla on ylipäänsä mahdollisuus hakeutua taiteen harrastamisen piiriin ja miten pitää alan moninaisuudesta huolta yhä niukkenevilla resursseilla.
”Ulkonäkö on vain yksi todella kapea näkökulma siihen kaikkeen mitä ruumiillisuutemme pitää sisällään.”
Se, miten kehoa ylipäänsä ajatellaan, vaikuttaa siihen, millaista taidetta myös syntyy.
”Nouseeko tarkastelun keskiöön sen taituruus, historia, sukupuoli, kyvykkyys tai kykenemättömyys, suhde muihin eliöihin, kanssaihmisiin, ideologioihin tai aikamme ilmiöihin vai jotain muuta?”
Myös opiskelijoiden näkemän kuvaston moninaistaminen on tärkeää.
Nykynäyttämöiltä ja taiteen historiasta on mahdollisuus löytää esimerkkejä jotka laajentavat käsitystä ruumiillisuudesta.
“Myös taustojen moninaisuus purkaa kapeaa tanssijankuvaa. Mitä erilaisempi joukko meillä on eri taustaisia opiskelijoita ja ammattitaiteilijoita, sitä moninäkökulmaisempaa ja rikkaampaa todellisuutta me näemme myös näyttämöllä”, sanoo Muilu.
Kuvat: Veikko Kähkönen
Tilaa uutiskirje!
Artikkeli on ilmestynyt Taideyliopiston uutiskirjeessä. Saat lisää yhtä kiinnostavaa luettavaa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat kuudesti vuodessa ilmestyvän uutiskirjeemme. Tee tilaus täällä!
Oletko jo uutiskirjeen tilaaja? Anna palautetta uutiskirjeestä tällä lomakkeella