Taiteilijat löytävät uusia mahdollisuuksia yrittäjyydestä
Bravori-sovelluksen kehittäneet muusikot Chen Qu ja Jeremy Wong haluavat tehostaa oppimista soitonopiskelijoiden ja opettajan vuorovaikutusta parantamalla. Tulevaisuudessa yrityksissä saatetaan miettiä laajemminkin, kuinka taiteilijoiden osaamista voidaan hyödyntää entistä monipuolisemmin.
Taiteilijan uralle ei ole valmista polkua, jota seurata – jokaisen on luotava se itse. Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta taiteen musiikin maistereiksi valmistuneet Chen Qu ja Jeremy Wong ovat paitsi ammattimuusikoita, myös musiikinopettajia ja startup-yrittäjiä. Wong on lisäksi Sibelius-Akatemian väitöskirjatutkija.
Kiinasta kotoisin oleva Qu, ja Singaporessa lapsuutensa viettänyt Wong, tutustuivat opiskellessaan Singaporessa klassista pianonsoittoa, ja muuttivat Suomeen kymmenen vuotta sitten. Yrittäjyys ei ollut kummankaan tavoite, mutta he muuttivat mielensä, kun Qu havaitsi alaa yleisesti vaivaavan ongelman.
”Huomasin, ettei soitonopettajan viikoittaisella panostuksella ole juurikaan merkitystä, jos ei oppilas harjoittele kotonaan oikein ja riittävästi. Nuoret oppilaat eivät kuitenkaan usein tiedä tai muista, kuinka heidän kuuluu harjoitella, eivätkä he uskalla antaa opettajalleen palautetta. Meistä tuli yrittäjiä, koska halusimme keksiä ongelmaan ratkaisun”, Qu kertoo.
Taiteilijuus opettaa yrittäjyystaitoja
Saadakseen apua ideansa eteenpäin viemiseen, Qu ja Wong ottivat vuonna 2022 osaa Taideyliopiston järjestämään Uniarts Hub -esihautomo-ohjelmaan. Kaksikon yritysidea pohjautui aluksi painetun oppikirjan varaan, mutta heille selvisi nopeasti, että maailmanlaajuinen skaalattavuus vaatii onnistuakseen digitaalisen tuotteen.
Niinpä he kehittivät sovelluksen, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja ajastaa kotitehtävät oppilaalle, joka voi puolestaan antaa opettajalle palautetta reaaliajassa. Sovellus sai nimekseen Bravori.
”Sovellus parantaa vuorovaikutusta ja tuo opettajan odotukset ja oppilaan toiminnan lähemmäs toisiaan. Oppilas voi vaikuttaa aktiivisesti oppimiseensa ja palaute auttaa opettajaa suunnittelemaan ajankäytön paremmin”, Wong kertoo.
Bravorin kehitystyö on ollut Qun mukaan haastavampaa kuin kumpikaan osasi etukäteen odottaa. Kaksikolla ei ollut aikaisempaa kokemusta yrittäjyydestä, eikä kumpikaan puhu suomea. Toisaalta taiteilijuus on opettanut hyödyllisiä taitoja.
”Muusikot vastaavat itse omista aikatauluistaan ja projekteistaan, mikä on monella tapaa samanlaista kuin yrittäminen. Matkan varrella on kuitenkin ollut paljon haasteita, mutta olemme ottaneet ne vastaan mahdollisuuksina oppia uutta”, Qu sanoo.
Taidealalla yrittäjyys on yleisempää
Suomen yrittäjien asiantuntija Sonja Antosalo ei ylläty taiteilijoiden kokemista haasteista yrittäjyyden polulla. Oman työn kaupallistaminen sekä tuotteistaminen, ja oman tekemisen arvottaminen ovat hänen mukaansa yleisiä ongelmakohtia.
Myös yrittäjyyden ja apurahalla työskentelyn yhdistäminen saatetaan Antosalon mukaan kokea haastavaksi esimerkiksi verotuksellisista ja kirjanpidollisista syistä.
”Yhteiskunnallinen asenne vaikuttaa myös. Jos ajatellaan, ettei taiteella voi elättää itseään, se vaikuttaa oman työn arvostukseen. Toiset taiteilijat saattavat kokea rahan ajattelemisen epäpyhäksi”, Antosalo toteaa.
Suomessa luoville aloille on kuitenkin vaikea työllistyä. Vasta julkaistun kulttuuripoliittisen selonteon mukaan ala työllistää suoraan ja välillisesti noin 130 000 henkilöä. Joka neljäs vuonna 2023 kulttuurialalla toimivista oli yrittäjiä, kun muissa ammateissa osuus oli samana vuonna 13 %.
Kun kulttuurilta leikataan ja apurahoja vähennetään, yhä useampi valitsee yrittäjyyden joko omasta tahdostaan tai pakon edessä. Nuorten suhtautuminen itsensä työllistämiseen on Antosalon mukaan aikaisempia sukupolvia myönteisempää.
”Taiteellinen työskentely ei ole liukuhiuhnatyötä. Usein läsnä on herkkyyttä ja työ on tutkivaa ja syvällistä. Monille yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa omiin työaikoihin ja tehdä työtä omien arvojen mukaisesti”, hän toteaa.
Työn tekemisen uudet muodot
Kulttuuriin kohdistuvista leikkauksista huolimatta Antosalo on toiveikas alan tulevaisuuden suhteen. Hän muistuttaa, että kulttuurilla on keskeinen rooli siinä, miten ihmiset kohtaavat toisensa ja kokevat itsensä osaksi yhteisöä. Antosalo uskoo myös, että tulevaisuudessa yrityksissä mietitään laajemminkin, kuinka taiteilijoiden osaamista voidaan hyödyntää entistä monipuolisemmin.
Osa taiteilijoista on avoin uusille tavoille hyödyntää omaa osaamistaan yritysmaailmassa, osa haluaa jatkossakin tehdä taiteellista työtä omista lähtökohdistaan. Antosalon mielestä molempia näkökulmia tarvitaan, eivätkä ne poissulje toisiaan. Vastakkainasettelun sijaan hänen mielestään olisi tärkeää löytää tapoja, joilla taide ja yrittäjyys voivat tukea toinen toistaan.
”Maailma muuttuu ja työn tekemisen muodot muuttuvat. Tarvitaan molemmat taiteen ajattelijat – he, jotka tekevät taidetta yhteiskunnan isomman merkityksen näkökulmasta ja taiteilijat, jotka auttavat työllään yhteiskunnan muita elimiä kehittymään ja tuottamaan lisäarvoa.”
Yrittäjyys on yhteistyötä
Qu ja Wong ovat toimineet yrittäjinä nyt puolitoista vuotta. Sinä aikana he ovat ottaneet osaa neljään startup-hautomoon ja vierailleet ahkerasti alan tapahtumissa verkostoitumassa potentiaalisten sijoittajien ja muiden startup-yrittäjien kanssa. Vuorovaikutus on ollut Wongin mukaan korvaamatonta.
”Taiteilijat ovat tottuneet harjoittelemaan ja ratkomaan ongelmia yksin, mutta yrittäjänä on hyvä olla avoin uusille näkökulmille. Tuntuu siltä, kuin olisimme suorittaneet liiketalouden tutkinnon puolessatoista vuodessa”, hän kertoo.
Bravori on tällä hetkellä pilotointivaiheessa. Sovelluksen testaaminen ja siitä saatava palaute on kaksikolle kehitystyön kannalta elintärkeää ja seuraavaksi he toivovatkin voivansa olla mukana erilaisissa tutkimushankkeissa. Suunnitelmissa on myös yhteistyö paikallisten musiikkikoulujen ja oppilaitosten kanssa.
Sekä Qu että Wong kokevat edelleen olevansa ensisijaisesti taiteilijoita, mutta he katsovat tulevaisuuden avoimin mielin.
”Jos Bravorin kysyntä kasvaa, olemme valmiita kasvattamaan yritystämme. Suosio on merkki siitä, että panostus kannattaa”, Wong toteaa.
Arvoista yrityksiksi
Taideyliopiston esihautomo on merkityksellisten yritysten alullepanija. Työelämäopintolehtori Riitta Huttusen mukaan yrittäjyystaidoille on kysyntää.
Taidekoulutuksessa on viime vuosina alettu painottaa aikaisempaa enemmän työelämä- ja yrittäjyystaitoja. Kyse on osittain opiskelijoiden palautteeseen vastaamisesta, osittain ilmapiirin muutoksesta, toteaa Taideyliopiston työelämäopintolehtori Riitta Huttunen.
”Taiteen yhteydessä halutaan nykyään puhua yrittäjyydestä, ja jo kandidaatiksi opiskelijoiden joukosta löytyy yrittäjiä. Myös koulutusohjelmien vetäjät ovat kiinnostuneita kantamaan vastuun siitä, miten opiskelijat työllistyvät valmistuttuaan.”
Taideyliopisto on vuodesta 2022 järjestänyt kaikille avointa, Helsingin kaupungin rahoittamaa Uniarts Hub -esihautomotoimintaa, jonka osallistujat saavat tarvitsemaansa apua oman yritysidean eteenpäin viemiseen. Huttunen aloitti ohjelman projektipäällikkönä viime keväänä.
Kaikki osallistujat ovat hänen mukaansa halunneet pohtia, kuinka he voivat rakentaa itselleen kestävän ja omien arvojen mukaisen työuran. Sosiaalinen kestävyys on ollut keskeinen tekijä kaikissa yritysideoissa, olipa kyseessä sitten taidealan verkkokaupan perustaminen tai teknisen sovelluksen kehittäminen.
”Osallistujat oppivat sanallistamaan omaa tekemistään ja saavat työkaluja, joiden avulla he voivat viedä ideaansa eteenpäin. He näkevät voivansa antaa omaa osaamistaan yhteiskunnan käyttöön, ja että sille on kysyntää. Se antaa mahdollisuuksia ja luo toivoa”, Huttunen toteaa.
Teksti ja kuva: Laura Iisalo
Tilaa uutiskirje!
Artikkeli on ilmestynyt Taideyliopiston uutiskirjeessä. Saat lisää yhtä kiinnostavaa luettavaa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat kuudesti vuodessa ilmestyvän uutiskirjeemme. Tee tilaus täällä!
Oletko jo uutiskirjeen tilaaja? Anna palautetta uutiskirjeestä tällä lomakkeella.