Kansainvälinen esitystaidefestivaali koronan aikaan – Mahdollinen mutta erilainen
Performanssi ja esitystaide ovat läsnäolon taidetta, mutta läsnä voi olla muutenkin kuin fyysisesti – eikä siihen aina tarvita edes verkkoa. Tämän oivalsivat Taideyliopiston Live Art and Performance Studies -ohjelman opiskelijat suunnitellessaan syyskuussa järjestettävää kansainvälistä Lapsody-esitystaidefestivaalia.
Vene kiertää Kuninkaansaarta, ja samaan aikaan käynnissä on venäläis-ukrainalaisen queer-pariskunnan hääperformanssi, joka esitetään veneessä olevalle yleisölle reaaliaikaisesti videoyhteyden kautta. Veneen toisessa huoneessa pyörii unenomaisia videoita paremmasta queer-feministisestä tulevaisuudesta.
Vene kiertää saarta, pysyttelee sen lähellä, mutta itse saarelle ei koskaan päästä.
Kyse on tulevasta performanssiesityksestä Taideyliopiston Live Art and Performance Studies (LAPS) -maisteriohjelman Lapsody: Paramatter -esitystaidefestivaaleilla Kuninkaansaaressa ja sen ympäristössä. Taiteilijat ovat venäläinen Masha Lukianova ja ukrainalainen Tonya Melnyk ja esityksen nimi on Wedding #5.
Alun perin taiteilijapariskunnan oli tarkoitus esiintyä festivaaleilla livenä: rekisteröidä parisuhteensa Helsingissä ja pitää veneessä oikeat häät. Venäjällä tai Ukrainassa samaa sukupuolta olevat eivät voi mennä naimisiin.
Sitten tuli korona ja matkustamisesta mahdotonta.
”Luulen että siitä tuli heille metafora tai symboli sille, etteivät he voi koskaan tulla virallisesti tunnustetuksi pariskuntana omissa maissaan. Mutta he innostuivat ajatuksesta tehdä performanssi verkkoyhteyden kautta”, sanoo LAPS-ohjelman opiskelija Dasha Che, yksi festivaalin järjestäjistä ja teoksen kuraattori.
Che itse esittää festivaaleilla sooloperformanssin, joka tapahtuu Kauppatorilla, mistä veneet Kuninkaansaarelle lähtevät.
Taidetta pandemian aikaan
Syyskuun puolivälissä järjestettävä Lapsody-festivaali on osa Taideyliopiston Saari2020 -kokonaisuutta, ja sen ovat suunnitelleet LAPS-ohjelman opiskelijat itse, professori Tero Nauha kertoo. Festivaaleilla nähdään sekä opiskelijoiden omia esityksiä että heidän kutsumiensa ja kuratoimiensa ulkomaisten ja paikallisten taiteilijoiden teoksia.
Nyt kahdeksatta kertaa järjestettävä festivaali on aiemmin pidetty joka toinen vuosi keväisin Teatterikorkeakoulun tiloissa. Uutta on siis sekä saari ympäristönä että koronan tuomat haasteet, kuten matkustusrajoitukset, joiden vuoksi moni teos on pitänyt suunnitella uudelleen.
Samalla on jouduttu pohtimaan, mitä läsnäoloon perustuvat esitystaide ja performanssi tarkoittavat aikana, jolloin kaiken lähtökohtana on etäisyys.
”Esittävien taiteiden keskiössä on suhde yleisöön. Se on edelleen olemassa, vaikka taiteilija henkilönä ei ole läsnä. Tapa kommunikoida yleisön kanssa voi olla erilainen, mutta se on silti kommunikaatiota”, Fjolla Hoxha sanoo.
Kulloinenkin aika vaikuttaa siihen, miten ja millaista taidetta tehdään. Tämän hetken taiteelle reunaehtoja asettaa eläminen globaalin pandemian ajassa ja sitä kautta suhde teknologiaan, sanoo Hoxha. Häneltä nähdään festivaaleilla yhteisteos yhdysvaltalaisen Dylan Simonin ja tämän Borderline-studion kanssa.
Simon on mukana videon välityksellä, Hoxha livenä.
Kosovosta kotoisin olevan Hoxhan mukaan teokseen on vaikuttanut Kuninkaansaaren sotilaallinen historia osana Helsingin puolustusjärjestelmää.
”Sota on vahvasti läsnä elämässäni, samoin kuin käsitys siitä mitä sota on ja mitä puolustus siinä merkitsee. Teoksessa leikitellään auktoriteetin ja alamaisuuden elementeillä.”
Etänä ei välttämättä tarkoita verkossa
Toisaalta etänä oleminen ei tarkoita, että kaiken pitää tapahtua verkossa tai teknologian välityksellä, sanoo Suvi Tuominen. On myös muunlaisia tapoja kommunikoida etänä.
”Festivaaleille kutsumani yhdysvaltalainen taiteilija Jeff Benjamin tekee festivaaleja varten kirjan, jossa on runoja ja kasviväreillä painettuja kuvia saarista. Luen runoja yleisölle ja Jeff soutaa Jenkeissä veneellä lähemmäs Kuninkaansaarta.”
Benjamin on taustaltaan arkeologi, samoin kuin Tuominen itse. Tuominen esittää festivaaleilla myös oman teoksensa, jossa liikutaan jääkautisissa maisemissa Kuninkaansaaren kalliolla.
Ulkomaisten taiteilijoiden lisäksi festivaaleille on kutsuttu Helsingissä asuvia kansainvälisiä taiteilijoita. Tea Andreoletti kuratoi festivaaleille helsinkiläisen taiteilijakollektiivin Hanais Nunin performatiivisen konsertin ja Minerva Juolahti äänitaiteilija Dmitri Zherbinin teoksen.
”Olen kiinnostunut siitä, miten Zherbin kommunikoi teoksissaan ympäristön kanssa analogisen teknologian avulla. Zherbin on viime aikaisissa teoksissaan luonut improvisoituja ääniteoksia ja käyttänyt äänilähteenään eri puolilla Suomea sijaitsevia vesiputouksia”, Juolahti sanoo.
Juolahden oma teos on Kuninkaansaaren ja mantereen välillä kulkevalla lautalla tapahtuva soolo, samoin kuin Anrdreolettin, joka hyödyntää esityksessään tarinankerrontaa, muistia ja veneen ääniä ja liikettä.
Uutta esitystaidetta
Festivaalia kuratoivien opiskelijoiden taustat ovat monipuolisia: Che on aiemmin opiskellut muun muassa tanssia ja yhteiskuntatieteitä, Tuominen arkeologiaa ja tanssia, Juolahti kuvataidetta ja folkloristiikkaa, Hoxha on näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja ja Andreoletti kuvataiteilija.
Se kuvaa esitystaiteen ja performanssin nykykenttää laajemminkin, Tero Nauha sanoo.
”Taiteentekijöille on tullut tärkeäksi hakea uusia esittämisen muotoja tai tapoja tehdä taidetta, ja se on meidän pyrkimyksemme myös LAPS-ohjelmassa. Esitystaiteesta on tullut kiinteä osa esittäviä taiteita ja kuvataiteita, ja sen muotoja käytetään myös tanssin ja perinteisemmän teatterin sisällä”, Nauha sanoo.
Nauha järjestää limittäin Lapsody-festivaalin kanssa pidettävää Another Academy – esitystaidetapahtumaa, jossa keskustellaan esityspedagogiikan tilasta, kuullaan puheenvuoroja ja nähdään performanssiesityksiä.
”Emme varmaan koskaan tule olemaan taiteen valtavirtaa, mutta performanssi- ja esitystaiteen vaikutus näkyy monessakin mielessä taiteen kentällä, se on kiinnostavaa.”
Nauhan mukaan Lapsody on hyvä paikka tulla katsomaan uusia tekijöitä ja saada tuoretta näkökulmaa siihen, mitä esitystaide ja performanssi tänään ovat.
Samalla se on mahdollisuus kokea Kuninkaansaari luontoineen ja historioineen uudenlaisesta perspektiivistä.
Teksti: Silja Ylitalo
Englanninkielinen Lapsody-festivaali on osa Taideyliopiston Saari 2020 -ohjelmaa Kuninkaansaaressa.