Dosentti Alex Arteaga: Maailman muuttaminen parempaan on taiteellisen tutkimuksen välttämätön tavoite
Yliopistotutkija Alex Arteaga tutkii ’yhteistä minuutta’, eräänlaista yhteenkuuluvuutta, joka mahdollistaa kollektiiviset ja muuttavat kokemukset ympäristöstä ja joka voi johtaa yhteiskunnalliseen muutokseen. Arteaga on ensimmäinen, jolle on myönnetty dosentin arvo vuonna 2023 perustetussa Taideyliopiston tutkimusinstituutissa.
Alex Arteaga on monella tavalla sopiva valinta Taideyliopiston monialaisuutta ja taiteidenvälistä tutkimusta edistävän tutkimusinstituutin ensimmäiseksi dosentiksi.
Espanjan ja Saksan kaksoiskansalainen on opiskellut musiikin teoriaa, pianoa, elektronista musiikkia, sävellystä ja arkkitehtuuria sekä Barcelonassa että Berliinissä, ja hän on väitellyt filosofiasta Berliinin Humboldt-yliopistosta. Arteagan tutkimusintressit ovat luonnollisesti myös monialaisia – tai kuten hän itse mieluummin niitä kutsuu ”non-disciplinary”, alat ylittäviä.
”On hienoa saada olla tutkimusinstituutin ensimmäinen dosentti. Uskon tämän olevan tärkeä askel Taideyliopistolle ja olen iloinen, että voin antaa siihen panokseni. Taideyliopisto on yksi maailman tärkeimmistä instituutioista taiteellisen tutkimuksen kehittäjänä.”
Taideyliopiston Arteaga on tuntenut jo pitkään.
”Olen käynyt Helsingissä tapaamassa akatemioissa työskenteleviä kollegoitani jo noin 15 vuoden ajan, erityisesti Kuvataideakatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa, viime vuosina myös Sibelius-Akatemiassa.”
Hiljattainen tutkimusrahoitus sai Arteagan muuttamaan Helsinkiin, ja nyt hän työskentelee Taideyliopiston Tutkimusinstituutissa yliopistotutkijana.
Osallistujista tulee tutkijoita
Tällä hetkellä Arteaga tekee perustavanlaatuista taiteellista tutkimusta erityisistä yhteenkuuluvuuden muodoista, jotka mahdollistavat yksilöiden kehittää uusia ja odottamattomia näkökulmia. Arteaga käyttää termiä ”yhteinen itse”.
”Olen erityisen kiinnostunut siitä, miten yhteinen itse havaitsee. Tätä varten suunnittelen tutkimuskäytäntöjä pääasiassa kuuloaistin varaan. En tutki äänen kokemusta sinänsä, vaan sitä, miten ympäristöt muuttuvat, kun aktivoimme kuulo- ja kuuntelukykymme erityisillä tavoilla.”
Maallikon ajatukset menevät ensimmäisenä konserttiin. Siellähän kuunnellaan yhdessä musiikkia. Toimisiko se käytännön esimerkkinä aktiivisesti kuuntelevasta yhteisöllisestä minuudesta?
”Useimmiten konsertissa kuulijat kokevat musiikin silti yksilöinä”, Arteaga vastaa.
Sen sijaan hän kertoo esimerkin omasta tutkimushankkeestaan nimeltään ”The Sense of Common Self” tai yhteisen itsen taju.
Arteaga toteuttaa kollektiivista ja kokeellista tutkimusta Rovaniemellä, joissa kuuntelu- ja kuuloaistimukset voivat luoda edellytyksiä muuttavalle ympäristön havaitsemiselle. Hän on valinnut sata paikkaa Rovaniemeltä, joissa hän johtaa pieniä ryhmiä. Näissä paikoissa ryhmät suorittavat kuuloaistimuksiin perustuvia tutkimuskäytäntöjä Arteagan ohjauksessa.
”Kun kuuntelemme yhdessä, voimme samanaikaisesti kokea, miten ympäristö näyttäytyy meille radikaalisti eri tavoilla.”
Ensimmäisessä vaiheessa ryhmäharjoitukset tehdään osana Lapin yliopiston gallerian yhteisnäyttelyä tammi-helmikuun vaihteessa. Nämä ryhmät ovat avoimia kaikille, mutta niihin osallistunee erityisesti opiskelijoita ja opettajia Lapin yliopistosta. Toisen vaiheen Arteaga toteuttaa näillä näkymin toukokuussa, senkin Rovaniemellä. Tällöin hän toivoo, että osallistujat tulevat yliopiston ulkopuolelta.
Arteagan mukaan osallistujista tulee – ainakin väliaikaisesti – tutkijoita, jotka samaan aikaan muuttuvat itse ja muuttavat ympäristöään, jota tutkivat. Hän kutsuu tällaista tutkimusta transformatiiviseksi.
”Tämä on muuten hyvä vaihtoehto myös kansalaistieteelle!”
Tutkimuksen on edistettävä kollektiivista elämää
Alex Arteagan mukaan kaiken tutkimuksen tulee tähdätä maailman muuttamiseen. Hänen mielestään taidetta taiteen vuoksi -ajattelu on vanhanaikaista.
”En näe oikeutusta tutkimukselle, jonka lopullinen tavoite ei ole parantaa maailmaa. Tämä ei tarkoita, että jokaisen tutkimusprojektin on saavutettava tämä suoraan ja eksplisiittisesti, mutta yhteiskunnallinen muutos on oltava kaiken tutkimuksen horisontissa.”
Arteagan mukaan tutkimuksen on edistettävä kollektiivista elämää.
Tästä väkisinkin seuraa kysymys, miten maailmaa sitten muutetaan.
”Taiteellisen tutkimuksen on selvitettävä, mitkä ovat sen tavat maailman muuttamiseen. Ne eivät voi olla samoja kuin muiden alojen tavat. Meidän on löydettävä keinoja kestävään ja elinkelpoiseen elämään omalla tavallamme.”
Arteagalle esteettinen ajattelu on sosiaalisen ja poliittisen ajattelun perusmuoto. Huomio keskittyy usein normatiivisiin ja abstrakteihin ajatuksiin esteettisen ajattelun kustannuksella.
”Yhteisöllinen oleminen ympäristössä on yksi perustavanlaatuisimmista kokemuksista, joita tarvitaan maailman muuttamiseen”, Arteaga perustelee. ”Kun saavutamme muuttavan yhteisen käsityksen asuinpaikastamme, yhteiskunnallinen muutos voi alkaa.”
Arteaga näkee spontaanisti syntyvien, avointen identiteettien katoamisen ongelmana.
”Yhteisölliset identiteetit rakentuvat enimmäkseen diskurssien ja muiden rakenteiden kautta, jotka vastaavat yksityisiin etuihin pikemminkin kuin välittömiin yhdessä elämisen prosesseihin ympäristöissä.”
Aistimellinen kokeminen on perustavanlaatuisin prosessi, jota suoritamme koko ajan, joka päivä, Arteaga korostaa.
”Työni ydin on yhdistää esteettinen merkityksenanto yhteiskunnalliseen muutokseen.”
Arteaga uskoo työskentelevänsä tämän aiheen parissa tavalla tai toisella koko uransa ajan.
”Haluan jatkaa esteettisen ajattelun ja esteettisen tutkimuksen merkityksen tutkimista ja kehittämistä yhteiskunnassa, myös akateemisen maailman ulkopuolella. Uskon, että tällainen tutkimus täydentää humanistisia ja luonnontieteitä olennaisella tavalla.”
Lisätietoja Arteagan projektista englanniksi: The sense of common self
”The sense of common self” on osa projektia ”How to Live Together in Sound? Towards Sonic Democracy”