Aivotutkimus selvittää improvisaation vaikutusta kuulijaan ja muusikkoon
Miten klassisen musiikin konserttitilanteesta saataisiin elävämpi, kuulijaa kohtaavampi, enemmän muusikon näköinen? Yksi lääke tähän voisi olla improvisointi.
Improvisaatio on tuttu monista muista musiikkigenreistä, mutta klassisessa musiikissa se on ollut kauan unohduksissa tai sivuroolissa. Sibelius-Akatemian vierailijaprofessori, improvisaatioasiantuntija David Dolan, lehtori Erja Joukamo-Ampuja sekä Helsingin yliopiston Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikön tutkimusjohtaja Mari Tervaniemen luotsaama aivotutkimusryhmä haluavat yhteistyössä pureutua siihen, mitä muusikon päässä tapahtuu, kun improvisoidaan.
Muutamien Dolanin improvisaatio-opetukseen osallistuneiden Sibelius-Akatemian opiskelijoiden aivotoimintaa monitoroitiin ja tallennettiin heidän kuunnellessaan omaa improvisaatiotaan. Tämä tehtiin vuodenvaihteessa 2022–2023 ennen kurssia sekä kesäkuussa 2023 kurssin jälkeen.
”Dolan on tällaista tutkimusta tehnyt aiemminkin ja lähestynyt aihetta hyvin oivaltavasti, yhdistänyt aivotutkimusta soittokokemukseen. Ilman häntä meillä ei olisi ollut tällaista työtä mahdollisuus päästä tekemään, ja nyt mekin uskalsimme ensimmäistä kertaa lähteä tutkimaan soittajia silloin, kun he soittavat.”
Tällä kertaa Sibelius-Akatemian opiskelijoista koostuva tutkittavien otos on vielä pieni ja haasteita tuo myös se, että tiedetään, että eri instrumenttien soittajat ovat erilaisia.
”Opiskelijat ovat myös varmasti ottaneet esimerkiksi tässä puolessa vuodessa improvisaation keskenään eri tavalla omakseen, joten heidän aivotoimintansakin on tietenkin erilaista. Tässä on siis paljon muuttuvia tekijöitä – mutta juuri siksi tätä tutkimusta tehdään”, Tervaniemi toteaa.
On tärkeää, että tutkimusta tehdään muusikoiden ehdoilla ja siksi heillä on tietenkin ollut mahdollisuus myös kieltäytyä osallistumasta. Tutkimusta on voitukin toteuttaa myös tarkastelemalla, mitä muusikon aivoissa tapahtuu hänen soittaessaan ja toisaalta hänen kuunnellessaan omaa soittoaan.
”Esimerkiksi viulistin soittamiseen tai laulajan laulamiseen liittyy valtavan paljon myös liikettä, joka vaikuttaa aivotoiminnan mittaamiseen. Oman soiton kuuntelussa tapahtuvaa aivotoimintaa tutkiessa tämä elementti jää pois.”
Dolanin käynnistämä improvisoivan muusikon aivotoiminnan tutkimus on myös maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen avaus. Tähän mennessä vastaavaa on tehty lähtökohtaisesti laboratoriotilanteissa, jotka eivät ole improvisoinnin ja luovuuden kannalta muusikolle luontevia.
”Meidän ratkaisumme oli siirtää tutkimus luonnolliseen soittotilanteeseen, vaikkakin toistaiseksi hyvin pienellä tutkittavien määrällä. Tuloksista ei siis uskalla sanoa mitään etukäteen, mutta olemme aloittamassa pitkää tutkimustietä!”
Seuraavien kuukausien aikana tutkimusinsinööri ja tutkija analysoivat, voidaanko kerätystä aineistosta löytää kurssilla opittujen taitojen muokkaamaa aivotoimintaa
”Olisi mahtavaa löytää osallistuneiden muusikoiden aivotoiminnasta jotakin eroavaisuuksia ennen ja jälkeen puolen vuoden kurssin – mutta se jää nähtäväksi.
Muusikon improvisoiva ote kuuluu myös yleisöön
Jo aiemmassa Tervaniemen tutkimusryhmän tutkimuksessa on havaittu, että myös kuulijat reagoivat eri tavoin silloin kun muusikot soittivat tietoisesti enemmän “nuoteissa kiinni” ja silloin, he esiintyvät improrisatorisemmin. Mutta mitä heissä tapahtuu, kun musiikki aidosti koskettaa?
Kesäkuisessa Dolanin vierailun päätöskonsertissa kuusi yleisön edustajaa sai päähänsä anturit, jotka seurasivat heidän aivotoimintaansa heidän kuunnellessaan kurssille osallistuneiden opiskelijoiden soittoa. Tässä päästiin myös hyödyntämään Helsingin yliopiston uutta EEG-laitteistoa, joka on aiempaa nopeampi asentaa kuulijan päähän. Kyseessä on hiukan uimalakkia muistuttava päähine, jossa olevat anturit keräävät tietoa aivotoiminnasta.
”Musiikin aivotutkimuksen kentällä on useimmiten tutkittu ihmistä, joka kuulee yksin tutkimuslaboratoriossa yksittäisiä ääniä. Nyt tutkimme musiikin kuulijoita oikeassa konserttitilanteessa, kun he kuulevat jotakin mitä eivät ole ennen kuulleet. Näkisin, että improvisaatiossa klassinen musiikki tulee lähemmäksi sitä mitä se on joskus ollut, mutta myös ehkä lähemmäksi muita genrejä. Meille aivotutkijoina tämä on mahtava tilaisuus tutkia myös luovuutta jollakin tavoin kontrolloiduissa olosuhteissa.”
Tervaniemi on iloinen siitä, että improvisointiin liittyviä valmiuksia löytyy jo musiikkioppilaitostenkin opetusohjelmista. Pallo palautuu myös Sibelius-Akatemian ja muiden oppilaitosten soitonopettajien koulutukseen.
”Minusta jokaisella muusikolla olisi oikeus oppia soittamaan niin, että tällaista voi tapahtua. Olisi iso asia, jos esimerkiksi viidenkymmenen vuoden perspektiivillä voisimme aivotutkimuksen keinoin antaa heille motivaatiota tähän.”
David Dolanin vierailu on osa Sibelius-Akatemian kansainvälistä vierailijaohjelmaa, jonka perustamista ovat tukeneet Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.