Vuoden alumni Jakob Höglund: Musiikkiteatterin suunnannäyttäjä

Jakob Höglundin tie näyttelijästä teatteriohjaajaksi oli prosessi, jossa tärkeintä oli löytää oma kutsumus. Höglund on yksi Taideyliopiston Vuoden alumneista 2024.

Laura Iisalo Jakob Höglund, Taideyliopiston Vuoden alumni 2024

Teatteriohjaaja Jakob Höglundin palo esitystaiteisiin syttyi jo lapsuudessa, kun hän koki teatterin lumon. Vielä aikuisenakin Höglund on säilyttänyt lapsenomaisen tapansa tulkita tarinoita ja luoda maailmoja, jotka koskettavat kaikenikäisiä.

Viimeiset viisi vuotta Höglund on toiminut Helsingin Kaupunginteatterin alla toimivan Lilla Teaternin johtajana. Hän vastaa ohjelmiston suunnittelusta sekä teatterin pitkäjänteisestä kehittämisestä, ja ohjaa esityksiä myös itse.

”Suurin osa työstäni teatterinjohtajana on taiteellista, mikä sopii minulle. Saan työskennellä molemmilla kielillä ja tehdä välillä isoja, joskus pienempiä produktioita. On ollut kiva huomata, että naiivi ohjaustapani toimii myös aikuisyleisön kohdalla”, hän toteaa.

Höglund kokee löytäneensä kutsumuksensa, mutta matka nykytilanteeseen on kulkenut mutkien kautta. Höglund valmistui Teatterikorkeakoulun ruotsinkielisestä näyttelijäntaiteen koulutuksesta teatteritaiteen maisteriksi 17 vuotta sitten. Hän muutti Tukholmaan työmahdollisuuksien perässä, mutta huomasi nopeasti, ettei näyttelijän työ tuntunutkaan omalta.

Vasta kun Höglund pyysi ja sai mahdollisuuden ohjata ensimmäisen esityksensä, lapsille suunnatun Pinokkion, palaset loksahtivat kohdilleen.  

”Olin aika vaikea näyttelijä, koska halusin päättää liikaa. Hyvä näyttelijä välittää totta kai kokonaisuudesta, mutta olisi myös hyvä vain osata olla lavalla ja kuunnella, eikä ohjata vastanäyttelijää – tein sitä aika paljon”, hän toteaa.

Kaikkien yhteinen esitys

Siirtyminen näyttelijästä ohjaajaksi kesti Höglundin mukaan kolme vuotta. Uuden uransa alussa Höglund ohjasi Vaasan kaupunginteatterin suurelle näyttämölle useita koko perheen näytelmiä ja siirtyi sitten Turkuun.

Höglundin ensimmäiset aikuisille suunnatut esitykset Åbo Svenska Teaternissa saivat innostuneen vastaanoton. Turun Sanomat otsikoi, että Kalevala ja Myrskyluodon Maija heittivät hänet musikaaliohjaajien eliittiin. Höglundille menestys merkitsi uusia, kiehtovia työmahdollisuuksia.

”Matka ohjaajaksi oli aika pitkä prosessi, jossa tärkeintä oli ymmärtää, että haluan olla ohjaaja. Oma juttu pitää löytää itse, sitä ei voi kukaan opettaa. Ja kun löytää oman jutun, löytää myös työmahdollisuuksia. Näin on tapahtunut ainakin minun kohdallani”, hän kertoo.

Innostuakseen uudesta projektista tarinan täytyy koskettaa Höglundia. Ja kun näin tapahtuu, hän tekee siitä omanlaisensa tulkinnan yhdistämällä kerrontaan musiikkia, liikettä ja visuaalisia elementtejä ensemble-teatterin keinoin. Siinä tasa-arvoinen työryhmä luo tarinan rakentamalla hahmot, koreografian, äänimaailman ja lavastuksen yhdessä. 

”Puheteatteri ei kiinnosta minua, haluan nähdä lavalla liikettä. Tapani luoda teatteria perustuu siihen, että kaikki ovat aktiivisia. Kun esitys on valmis, koko työryhmä toivottavasti tuntee, että tämä on meidän esityksemme ja jokainen voi seistä sen takana”, sanoo Höglund.

Nukketeatteri sai maailman laajenemaan

Tänä syksynä Lilla Teaternin lavalla nähdään Höglundin ohjaama, Lars von Trierin Dancer in the Dark -elokuvaan perustuva musikaali, joka sisältää tanskalaisen Marie Højlundin varta vasten esitystä varten säveltämää musiikkia.

Helsingin kaupunginteatterin suurella näyttämöllä taas saa ensi-iltansa Astrid Lindgrenin tarinaan perustuva klassikkosatu Veljeni Leijonanmieli, joka on Höglundille tuttu jo lapsuudesta.

Seitsemän vuotta sitten Höglund löysi tiensä nukketeatterin pariin, mikä sai hänen maailmansa laajenemaan entisestään. Veljeni Leijonanmielessä nuket esittävät sotilaita, mikä tekee niistä vaarallisia mutta myös hassuja. Nukkejen suunnittelemisesta on vastannut Heini Maaranen, jonka kanssa Höglund on työskennellyt Turun ajoista lähtien.

Suomessa on vahva nukketeatteriperinne, mutta Höglund on huolissaan taidemuodon tulevaisuudesta.

”Suomessa ei tällä hetkellä ole yliopistotasoista koulutusta alalle. Olisi tärkeää saada alalle maisterikoulutus, joka mahdollistaisi tohtorikoulutukseen etenemisen”, hän toteaa.

Nukketeatterin aseman ja koulutusmahdollisuuksien parantamisen lisäksi Höglundilla on myös henkilökohtaisia tavoitteita. Hän haluaisi jatkossa olla yhä enemmän mukana luomassa täysin uusia musikaali- ja musiikkiteatteriteoksia. Myös oopperan tarjoamien mahdollisuuksien tutkiminen kiinnostaa Höglundia.

Tähänastisen uransa kohokohdan määritteleminen ei ole yhtä helppoa. Höglund pitää jokaista esitystä ja harjoitusta yhtä tärkeänä.

”Teatterin tekeminen on aina yhtä vaikeaa, mikä on tässä työssä ihanaa. Koskaan ei voi tulla laiskaksi ja välinpitämättömäksi. Pyrin siihen, että jokaisessa harjoituksessa olisi inspiroiva tunnelma, ja että opimme ja luomme yhdessä jotain uutta. Se on ihanaa aina silloin, kun se onnistuu”, hän toteaa.

Teksti: Laura Iisalo

Vuoden alumnien valinta on vuosittain jaettava tunnustus Taideyliopiston kolmen akatemian kasvateille, jotka ovat toiminnallaan vahvistaneet esikuvallisesti taiteen ja taiteilijakoulutuksen ainutlaatuista arvoa ja merkitystä. Vuoden 2024 alumnit ovat nuoria tekijöitä, jotka erottautuvat näkemällä toisin ja löytämällä uusia taiteen tekemisen tapoja ja yhteyksiä.

Uutisia Taideyliopiston Vuoden alumneista