Uusi koulutuksen vararehtori Tapio Kujala haluaa edistää opiskelijoiden liikkuvuutta ja lisätä yhteisiä opintoja
Tuore vararehtori haluaa olla rakentamassa yhteiskunnallisesti näkyvää ja vaikuttavaa Taideyliopistoa. Hän pitää tärkeänä, että yliopisto vastaa muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin ja tukee opiskelijoita vaihtoehtoisten työllistymispolkujen löytämisessä.
Tapio Kujala aloitti työnsä koulutuksen vararehtorina elokuussa 2024. Neljän viikon perehtymisjakson jälkeen hän pursuaa ideoita ja ajatuksia.
”Yksi konkreettinen asia, jota haluaisin edistää, on yhteisten opintojen lisääminen. Uudessa opetussuunnitelmassa otettiin hyvä askel eteenpäin, kun yhteiselle opetukselle varattiin omat viikkonsa ja sen määrää kasvatettiin.”
Tänä syksynä käyttöön otetut uudet opetussuunnitelmat sisältävät kaikille opiskelijoille yhteiset yleisopinnot, jotka suoritetaan osana kandidaatin tutkintoa. Yhteisissä opinnoissa opiskelijat pääsevät kohtaamaan toisiaan yli akatemia- ja taidealarajojen.
”Olen saanut opiskelijoilta palautetta, että he kaipaavat enemmän yhteistä. Valinnaiset opinnot ovat hyvä alku, mutta opiskelijat toivovat lisää myös yhteisiä pakollisia kursseja perusopintojen osaksi”, sanoo Kujala.
Taideyliopiston tehtävä on tukea opiskelijoita löytämään uusia työllistymistapoja
Tapio Kujalalla on takana pitkä ura korkeakoulukentällä. Ennen työtään Taideyliopiston vararehtorina Kujala toimi Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtajana 2021–2024 ja Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtajana vuosina 2016–2020. Yksi asia, joka hänen mukaansa yhdistää opiskelijoita eri oppilaitoksissa on pelko valmistumisesta ja siirtymisestä työelämään.
”Valmistuminen on aina hyppy tuntemattomaan. Taideyliopiston opiskelijoilla tilanne on vielä vaativampi, sillä iso osa valmistuu freelancereiksi.”
Taideyliopiston tehtävänä on Kujalan mukaan tukea opiskelijoita niin opintojen aikana kuin myös valmistumisen jälkeen. Erityisen tärkeää se on tilanteessa, jossa työelämä ja yhteiskunnan rakenteet muuttuvat nopeasti.
”Taideyliopistossa tehtävämme on olla mukana pohtimassa, mihin opiskelijamme työllistyvät ja millaisia valmiuksia voisimme heille tarjota. Meidän tulee tarjota sellaista osaamista, jotka auttavat heitä löytämään paikkansa työmarkkinoilla.”
Työ uudenlaisten työllistymismallien eteen onkin jo aloitettu, sillä Taideyliopistossa on esimerkiksi vuodesta 2022 alkaen toiminut taidealan yrittäjyyttä vahvistava esihautomo-ohjelma Uniarts Hub. Se tarjoaa tietoa ja tukea yrittäjyystaitoihin sekä testialustan taiteilijoiden ja taideopiskelijoiden liikeideoille.
Missiona puolustaa kulttuuria ja sivistystä
Tapio Kujalan visiossa Taideyliopisto on tulevaisuudessa entistä aktiivisempi vaikuttaja luovalla kentällä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yhteiskunnallista keskustelua Kujala lisäisi saattamalla yhteen Taideyliopiston asiantuntijoita ja ihmisiä, jotka eivät tunnista kulttuurin arvoa yhteiskunnassa.
Kujala uskoo, että avoin ja rakentava vuoropuhelu eri näkökulmien välillä voisi paitsi lisätä ymmärrystä taiteen merkityksestä myös auttaa löytämään uusia tapoja integroida kulttuuri ja taide osaksi yhteiskunnan laajempaa kehitystä.
”On tärkeää, että taiteilijat eivät jää omiin piireihinsä, vaan astuvat rohkeasti mukaan keskusteluun myös niiden kanssa, jotka eivät jaa heidän kanssaan samoja arvoja. Taide voi toimia siltana erilaisten maailmankatsomusten välillä ja avata mahdollisuuksia yhteistyölle.”
Kujala näkee, että avoin ja aktiivinen dialogi voisi vahvistaa taiteen ja kulttuurin merkityksen tunnistamista laajemmin esimerkiksi hyvinvoinnin, koulutuksen ja talouden näkökulmista.
”Tulevaisuudessa Taideyliopisto voisi olla paikka, jossa nämä eri sektorit kohtaavat ja synnyttävät uudenlaista ajattelua ja toimintaa”, tuore vararehtori pohtii.
