Urkutaiteilija Jan Lehtola: Musiikkitalon konserttisaliurut kertovat tarinaa hyvän kierteen voimasta
Musiikkitalon konserttisaliurkujen syntytarina on suomalaisen urkutaiteen historiassa vertaansa vailla – säveltäjä Kaija Saariahon visioima instrumentti, joka nosti Suomen maailman urkukartalle. Jan Lehtolalle hanke on ollut elämän merkittävin kutsumustehtävä, jonka lopputulos poikii hyvää kaikille.
Musiikkitalon urkujen vihkiäiskonsertti 1. tammikuuta 2024 oli ainutkertainen päivä, jota suunniteltiin vuosia, kaikkine vaiheineen. Pariisin Notre Dame -katedraalin urkuri Olivier Latryn kokoama ohjelma toi esiin Helsingin Sanomissa ”soitinten kuningattareksi” nimetyn instrumentin lukuisat ilmaisumahdollisuudet. Yleisö oli haltioitunut ja liikuttunut.
Viikkoa myöhemmin ympyrä sulkeutui yhdessä koko urkuhankkeen syntymiseen kriittisesti vaikuttaneessa tapahtumaketjussa. Lehtola soitti 10. tammikuuta 2024 Kaija Saariahon ”Maan varjot” -teoksen Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa kapellimestari Jukka-Pekka Sarasteen johdolla.
”Yhdeksän vuotta aiemmin, maaliskuussa 2015, olin soittanut teoksen Suomen ensiesityksenä Radion sinfoniaorkesterin konsertissa Musiikkitalolla. Sähköuruilla soitettuna teos sai murskakritiikin”, Lehtola kertoo.
Hieman aiemmin Lehtola oli todennut Rondo-lehden kirjoituksessaan, että tarvittaisiin yksi taho luomaan rahoituspohja urkujen rakentamiselle Musiikkitalon konserttisaliin. Vuonna 2017 Kaija Saariaho teki ratkaisevan liikkeen lahjoittamalla Musiikkitalon säätiölle miljoona euroa urkujen hankintaan – ja hanke käynnistyi.
”Kuljin ’Maan varjojen’ ensiesityksen jälkeen läpi yhdeksän vuoden matkan, jonka aikana urut syntyivät. Sitten pääsin soittamaan sen uudelleen. Sain palvella Kaijaa ja soittaa teoksen, jota varten soitin on rakennettu. Olin todella iloinen tästä kunniasta, ja konsertti oli yksi parhaista koko urallani”, Lehtola kertoo.
Urkutaiteilija Jan Lehtola on kirkkomusiikin yliopistonlehtori Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikössä ja Musiikkitalon urut -yhdistyksen taiteellinen johtaja. Hän toimi urkuhanketta johtavassa asiantuntijaryhmässä sen perustamisesta, vuodesta 2017 lähtien.
Sointi, joka ottaa omakseen
Avajaisviikon tapahtumista alkoi pitkä juhlavuosi, jonka aikana urkuja soitettiin 56 konsertissa. Musiikkitalon urut -yhdistys järjesti peräti 20 konserttia, joissa oli yhteensä 17 000 kuulijaa, lähes tuhat esitystä kohden.
Lehtolan yhteenveto avajaisvuodesta huokuu iloa ja innostusta.
”En ole nähnyt urkukonserteissa ikinä niin paljon väkeä. Mukana on ollut paljon ihmisiä, jotka eivät ole urkutietoisia – esimerkiksi nuoria ja enemmän kevyestä musiikista kiinnostuneita. Toivon, että yhä uudet yleisöt löytävät urkujen luo myös jatkossa. Siihen vaikuttaa paljolti ohjelmiston kiinnostavuus ja se, ovatko liput saavutettavia”, hän sanoo.
Konserttivieraat ovat ilahtuneet siitä, että uruilla soittavan muusikon voi nähdä ja seurata soittotapahtumaa läheltä. Myös soittimen visuaalisuus tuo esitykseen uuden ulottuvuuden.
”Urkujen äänimaailma on yllättänyt: moni on sanonut, ettei ollut aiemmin oivaltanut, miten monenlaisia sävyjä urut voivat tuottaa – ääniä, jotka muistuttavat niin ihmisen ääntä kuin luonnon ilmiöitäkin.”
Kokemusta kuvataan usein myös fyysiseksi.
”Soittimessa on sellaista syleilevää avaruutta. Sointi tulee niin lähelle ja ottaa omakseen. Se menee kropan lävitse; olet osa sointikenttää”, Lehtola kuvaa.
Jonossa inspiroituneita säveltäjiä
Musiikkitalon konserttiohjelmistossa alkoi urkujen myötä uusi aikakausi.
”Orkesterit valitsevat teoksia, joissa urut ovat mukana. Soittimen vaikutus on niin suuri, että usein tulee sellainen olo, että nythän tämä teos vasta kuullaan. Kaikki tutut teokset pitää kokea uudestaan”, Lehtola sanoo.
Konserttiohjelmisto on tuonut myös Sibelius-Akatemian opiskelijoille esiintymismahdollisuuksia ammattitason urkureina. Solisteina ovat toimineet muun muassa Aleksanteri Wallius, Leevi Lipponen, Eerik Ohtamaa ja Sini Wallius. Sibelius-Akatemian resitaalipäivässä 18.5.2025 konsertoivat Sini Wallius, Aada Wirberg ja Pekka Piironen.
”Urut ovat osa orkesteria, ja meidän urkurimme sen myötä orkesterimuusikoita”, Lehtola sanoo.
Lehtola on neuvotellut opiskelijoille mahdollisuuden säännölliseen harjoitteluun konserttisalissa. Hän myös vie varaukset talon järjestelmään ja varmistaa, että kaikki on kunnossa.
”Tämä järjestely on aivan poikkeuksellinen. Ei tulisi kuuloonkaan, että opiskelijat kävisivät harjoittelemassa Los Angelesin Walt Disney Concert Hallissa tai Pariisin Philharmonian salissa, jossa on saman rakentajan soitin.”
Uusi soitin vaikuttaa myös käsityksiimme urkutaiteesta – se on hyväksytty osaksi ”virallista” taidemaailmaa, Lehtola sanoo.
”Uusi soitin on osoittanut, ettei urkutaide elä kirkollisen taiteen rajoissa. Se ei ole vain uskonnollista, vanhaa kirkkomusiikkia vaan osa koko ajan uudistuvaa musiikkitaidetta. Olemme nähneet, että urkutaiteella on paljon enemmän mahdollisuuksia, kuin mihin olemme tottuneet.”
Suomeen rakennettu instrumentti ei ole myöskään aiemmin saanut maailman huippu-urkureilta yhtä paljon varauksetonta ylistystä.
”Kaikki odotukset olivat alimitoitettuja suhteessa siihen, mihin kaikkeen soitin venyy. Meillä on jono inspiroineita säveltäjiä, jotka haluavat tehdä musiikkia tälle instrumentille”, Lehtola summaa.
Soitin, joka yllättää aina
Helmikuun 2025 Musica Nova -festivaalilla Lehtola kantaesitti yhdeksän uutta teosta – kolme kansainvälisessä Kaija Saariaho -urkusävellyskilpailussa palkittua sooloteosta ja viisi konserttiin varta vasten sävellettyä teosta Tiina Mylläriseltä, Maija Hynniseltä, Aino Tenkaselta ja Mioko Yokoyamalta.
”Toimittaja Sonja Saarikoski otti yhteyttä konsertin jälkeen ja sanoi, että se oli ’törkeen hieno’. Myöhemmin hän tuli kuuntelemaan yöllistä harjoitteluani salissa”, Lehtola kertoo.
Saarikoski kuvasi sittemmin konserttia Uusi juttu -mediassa: ”[…] Lehtolan resitaalissa uruista tuli ihme. Välillä soitto jylisi, välillä kilisi ja välillä oli kuin hiontaa hiekkapaperilla. Urut tekivät muodonmuutoksen jousisoittimiksi ja takaisin. Hetken kuulosti kuin joku olisi puhunut urkujen sisällä”, Saarikoski kirjoitti.
”Urut yllättävät joka kerta, sanoi puolestaan musiikkiarvosteluja Helsingin Sanomiin kirjoittava Hannu-Ilari Lampila”, Lehtola kertoo ja lisää, että suomalaisessa ja kansainvälisessä mediassa ei ole koskaan aiemmin kirjoitettu urkumusiikista niin paljon ja positiivisesti kuin avajaisvuoden aikana.
Urut vetävät konserttisaliin uusia esiintyjiä niin Suomesta kuin ulkomailta.
”Sali on tosi täynnä myös öisin. Ulkomaiset urkurit tulevat harjoittelemaan monta kuukautta etukäteen. Ei tällaista ole missään muualla maailmassa”, Lehtola sanoo.
Mukana on runsaasti myös vapaan kentän taiteilijoita; yksittäiset urkurit vuokraavat salin omiin konsertteihinsa. Soitin houkuttelee kokeilemaan myös genrestä riippumatta. Muun muassa muusikko Litku Klemetti tutustui urkuihin valmistautuessaan 10-vuotisjuhlakonserttiinsa Musiikkitalolla.
”Klemetti innostui harjoittelemaan ja soittaa nyt konsertissaan urkuja. On ihanaa, että urkuja käytetään niin monipuolisesti ja rikkaasti erilaisissa konserteissa.”
Hyvän kierre vie eteenpäin
Pitkän uran urkutaiteilijana tehneelle Jan Lehtolalle urkuhanke on ollut koko elämän merkittävin kutsumustehtävä. Projektin läpivienti kaikkien sidosryhmien kanssa opetti pelkäämättömyyttä ja uskoa yhteisen tekemisen voimaan.
”Olen kiitollinen siitä, että kaikki työ, jota olen tehnyt konsertoijana ja säveltäjien kanssa, on kiteytynyt urkuhankkeen myötä siksi, joka nyt olen. Olen saanut nousta ja kasvaa ihmisenä ja soittajana. Tämä on kaikki kasvutarinaani.”
Lopputulos antaa Lehtolalle lisää luottamusta ja iloa soittamiseen, opettamiseen ja yhdessä tekemiseen.
”Tämä on uusi lähtötaso. Otan omakseni soittimen kaikki ominaisuudet niin, että ne välittyvät kuulijoille. Pääsen kasvamaan uudelleen. Jos elämää riittää, tulee uusia kerrostumia”, hän sanoo.
Lokakuun 2024 Music x Media -tapahtumassa Kaija Saariaho palkittiin postuumisti Musiikkitalon urkujen hyväksi tekemästään ”Vuoden Teosta”. Juhlapuheessaan Jan Lehtola kuvasi, mitä hyvän kierre saa parhaimmillaan aikaan.
”Opin jo nuorena psyykkisen valmennuksen kurssilla, että kun voittoputki alkaa, onnistumiset seuraavat toisiaan ja vievät eteenpäin. Olen aina halunnut tukea toisia ja antaa mahdollisuuksia. Nyt näen paljon urkureita Musiikkitalolla ja voimme vaihtaa ajatuksia. Urut yhdistävät kenttää ja luovat uusia mahdollisuuksia. Tämä on se hyvän kierre, joka poikii jatkuvasti hyvää koko kulttuurialalle”, Lehtola summaa.
*
Urkumusiikin resitaalipäivä 18.5.2025
Sibelius-Akatemian resitaalipäivässä 18.5.2025 konsertoivat nousevat lahjakkuudet Sini Wallius, Aada Wirberg ja Pekka Piironen. Säveltäjäniminä ovat muun muassa Johann Sebastian Bach, Marcel Dupré, Jean-Jacques Grunenwald, Olli Kortekangas ja Charles-Maria Widor.
