Työpaikkakiusaamista voi esiintyä myös sävelten muodossa
Tohtoriopiskelija Pauliina Valtasaari on tutkimuksessaan havainnut, että orkestereissakaan ei vältytä työpaikkakiusaamiselta.
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtoriopiskelija Pauliina Valtasaari kehittää tohtorintutkinnossaan työnohjausmenetelmää orkesterimuusikoille. Aihe kumpusi hänen omista havainnoistaan ammattiviulistina. Tutkimuksen yhteydessä on käynyt ilmi, että orkestereissakaan ei vältytä työpaikkakiusaamiselta.
Tutkintoaan varten Valtasaari on haastatellut suomalaisten ammattiorkesterien muusikoita. Hän on selvittänyt muun muassa orkesterityön erityispiirteitä, työn kuormittavuutta ja orkesterimuusikon voimavaratekijöitä.
”Olen tarkastellut paljon muun muassa ryhmädynamiikkaa, erilaisia stressitekijöitä ja työuupumusta ammattimuusikon työssä”, Valtasaari kertoo.
Seuraavaksi Valtasaari työstää kehittämäänsä ryhmätyönohjauksen menetelmää käytännössä kahdessa suomalaisessa sinfoniaorkesterissa hyödyntäen jo olemassa olevia menetelmiä ja soveltaen niitä muusikon työympäristöön sopivaksi. Työnohjauksen vastaanotto orkesterikentällä on ollut vaihtelevaa, mutta Valtasaari on saanut myös kiitosta siitä, että tuo työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä esille muusikoiden näkökulmasta.
”Esimerkiksi sosiaalialalla työnohjauksen tarjoaminen työntekijöille on jo monella tavalla arkipäivää, mutta orkestereissa se ei ole vielä kovin yleistä. Voisiko se johtua esimerkiksi siitä, että koska työnohjauksen asiantuntijat tulevat usein orkesteriympäristön ulkopuolelta, saatetaan kokea, etteivät he ymmärrä muusikon arkipäivää tai orkestereita?”
Oma ura ja työhyvinvointi mietityttävät myös muusikoita
Työnohjaajana työskentelevä Valtasaari on huomannut, että monia taiteen kentän työläisiä pohdituttavat uran suunnitteluun liittyvät seikat ja monenlaiset työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Erityisesti freelance-muusikoita askarruttaa oma tulevaisuus. Myös stressinhallinta, erilaiset työyhteisön dynamiikkaan ja työilmapiiriin liittyvät kysymykset mietityttävät.
”Ihmisen psykologiset tarpeet ovat melko universaaleja: haluamme tulla hyväksytyksi ja arvostetuiksi, tuntea kuuluvamme ryhmään, saada tukea ammattiosaamisellemme ja voida vaikuttaa työhömme. Olen pohtinut, kuinka paljon muusikon työelämässä on erityispiirteitä joita vain toinen muusikko voi ymmärtää ja kuinka paljon on tätä universaalia.”
Työpaikkakiusaaminen voi ilmentyä myös soittaen
Työnsä ja tutkimuksensa yhteydessä Valtasaari on törmännyt työpaikkakiusaamiseen myös musiikin alan työyhteisöissä. Niissä tämä paljon keskusteltu ikävä ilmiö voi saada aivan omanlaisiaan muotoja: se voi olla seksuaalista häirintää, sivuuttamista tai ulkopuolelle sulkemista. Musiikin maailmassa kiusata voi myös soittaen.
”Kommentoidaan toisen tekemiä virheitä omalla soitolla tai jätetään vaikka kapellimestarin antamat ohjeet huomiotta. Se voi olla piikittelyä ja vähättelyä ilman sanallista viestintää.”
Parhaimmillaan orkestereista löytyy kanavia puuttua kiusaamistilanteisiin, mutta kynnys tarttua ongelmaan on korkea; pelko omasta asemasta vaikuttaa musiikin kentällä kuten muissakin työyhteisöissä.
”Muusikon ammattiin tietyllä tavalla toki kuuluu se, että asiallista kritiikkiä pitää kestää. Liika herkkänahkaisuus ei välttämättä palvele taiteellisia päämääriä. Palautetta voi kuitenkin antaa todella monella eri tavalla. Orkesterissa on myös paljon näkymättömiä hierarkioita, jotka vaikuttavat työyhteisön dynamiikkaan. Usein on kyseessä tilanne, johon liittyy myös vallankäyttöä.”
Vastuu työhyvinvoinnista on kaikilla yhteisesti
Valtasaari on ruotsalaisen kollegansa kanssa työstänyt musiikinopiskelijoille suunnattua esiintymistaitoja ja palautumista tukevaa opaskirjaa. Jokin kulttuurinmurros on hänen mielestään jo käynnissä; on jo herätty siihen, ettei orkesterialalla tarvitse sietää sellaista, mitä ei muillakaan aloilla siedetä.
”Kenenkään urakehitys ei saisi olla kiinni siitä, että uskaltaa nostaa omia oikeuksiaan esille. Tästä pitäisi työelämässä päästä eroon. Kollegiaalisen tuen ja myötätunnon merkitys työyhteisöjen hyvinvoinnille on valtava. Olemme yhteisöinä vastuussa siitä, minkälaista työkulttuuria haluamme olla luomassa.”
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Sibelius-Akatemiasta valmistuivat ensimmäiset musiikin tohtorit. Tähän mennessä heitä on valmistunut yli 200. Kansainvälisesti arvostettu ja uraauurtava Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus tuottaa ammattilaisia vaativiin taiteen, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtäviin. Pauliina Valtasaaren tohtorintutkinto Muusikoiden työnohjaus ja psyykkinen valmennus on valmisteilla Taideyliopiston Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa.