Tutustu taiteilijaan: Tuore dosentti Soile Isokoski kehottaa laulajia kilpailemaan lähinnä itsensä kanssa
Laulutaiteilija, sopraano Soile Isokoskelle on myönnetty laulutaiteen alan dosentin arvo Taideyliopistossa. Isokoski on erittäin meritoitunut taiteilija ja pedagogi, joka on aiemmin työskennellyt Sibelius-Akatemiassa vierailevana professorina.
Isokoski ottaa dosentuurin vastaan kiitollisin mielin. Hän teki syksyllä 2020 päätöksen, ettei enää esiinny julkisesti, vaan keskittyy nyt opettamiseen sekä Sibelius-Akatemiassa että Oulun ammattikorkeakoulussa. Samalla hän pitää aktiivisesti omaa laulutaitoaan yllä. Dosentuurin avulla hänen ainutlaatuisesta osaamisestaan halutaan Sibelius-Akatemiassa pitää jatkossakin kiinni.
”Minulle tämän tyyppinen asetelma on fantastinen ikkuna suomalaiseen laulajamateriaaliin, ja meillä onkin tällä hetkellä laaja kenttä hyviä laulajia”, Isokoski toteaa.
Opiskelijoiltaan Isokoski on kuullut olevansa tiukka mutta ymmärtäväinen. Hänestä opettajan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kärsivällisyys ja huumorintaju.
”Mitä tulee laulun kieliin ja tyylilajiin – niistä pidän kiinni, mutta koetan samalla ottaa huomioon, missä kohtaa kehitysvaihettaan kunkin opiskelijan ääni menee. Minulle on tärkeää, että saan tavata ja opettaa eri tasoisia opiskelijoita. Se, mitä kenenkin kanssa lähdetään opettelemaan, ei aina suinkaan aukea heti.”
”Aplodeja varten ei kannata laulaa”
Isokoski huomauttaa, että laulutekniikka ei ole rakettitiedettä, vaan tekniset asiat voi useimmiten opettaa ja opiskella. Tärkeämpää on, että taiteilija uskaltaa olla avoinna, aistia, miten musiikki kulkee oman kehon, äänen ja persoonan kautta ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on.
”Taiteilijuuden synty on jännittävä järjen, sydämen ja teknisen osaamisen symbioosi. Jos laulaja on koko ajan tyytymätön itseensä, se myös näkyy ja kuuluu. Musiikki on aina puhetta yksilöltä toiselle – puhetta sydämestä sydämeen. Siinä pienikin voi olla kaunista. On opiskeltava musiikin välittäjäksi – pelkästään aplodeja varten ei kannata laulaa.”
”Kansainvälistykää – mutta omilla ehdoillanne”
Ammattilaulajalta tarvitaan kärsivällisyyttä, nöyryyttä ja armollisuutta. Nuorille laulajille Isokoski toivoisi malttia urapolulle. Hän on kokenut, että Sibelius-Akatemiassa ammattiin opiskelevilla onkin usein jo selkeää omaa näkemystä siitä, mitä haluavat taiteilijoina tehdä. Työmaailma kuitenkin tarjoilee usein mahdotonta yhtälöä; pitäisi olla samaan aikaan nuori ja samalla ammatillisesti paljon kokenut.
”Tuntuu, että etenkin pääkaupunkiseudulta nuoret laulajat lähtevät hurjan aikaisin kilpailemaan ja keikkailemaan. Toivoisin, että he saisivat rauhassa keskittyä ääneensä ja ottaisivat aikaa pohtia omia ajatuksiaan selviksi; haluanko esiintyväksi laulajaksi – ja jos, minkälaiseksi laulajaksi? Parasta olisi kilpailla lähinnä itsensä kanssa. Oman äänen löytäminen vaatii malttia.”
Pitkän kansainvälisen uran sekä taiteilijana, pedagogina että muun muassa erilaisten tuomaristojen jäsenenä tehnyt Isokoski kehottaa nuoria kansainvälisyyteen.
”Kannustan opiskelijoita lähtemään maailmalle, mutta omilla ehdoillaan. Sieltä täytyy tulla myös ehjänä takaisin.”
Dosentit kehittävät koulutusta
Yliopistolain mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön sekä hyvä opetustaito. Sibelius-Akatemian klassisen musiikin varadekaani Markus Utrio pitää dosentin arvoa yhtenä hyvänä tapana sitouttaa korkean tason ammattilaiset mukaan musiikin koulutuskentän kehitystyöhön.
”On hienoa, että näin myös Soile Isokoski voi jatkaa työtään Sibelius-Akatemian opiskelijoidemme parissa”, Utrio toteaa.
PÄIVITYS TIETOIHIN: Joistakin tiedoista poiketen dosentuuri on toistaiseksi voimassa oleva.