Tutustu taiteilijaan: kapellimestari Eamonn Dougan neuvoo tulevia musiikin ammattilaisia olemaan hyviä kollegoita
Kapellimestari, laulaja Eamonn Dougan johtaa G.F. Händelin Semele-oratorion Early Music @ Sibelius Summer Academy -kurssilla elokuussa 2021.
Georg Friedrich Handelin Semelen (HWV 58) esitys päättää elokuussa järjestettävän Early Music @ Sibelius Summer Academy -kurssin. R-talon konserttisalissa kuvattava konsertti on katsottavissa maksutta Youtubessa 13.8.2021 klo 19 alkaen kaikkien barokkimusiikin ystävien nautittavaksi. Kysyimme kapellimestari Eamonn Douganilta hänen näkemyksistään barokkimusiikista, musiikin opiskelusta ja musiikin ammattilaisena olemistesta ja sellaiseksi tulemisesta.
Olet sekä laulaja että kapellimestari. Kumpaa olet ehkä enemmän, ja miten tasapainottelet näiden kahden välillä?
Suurin osa työstäni on nyt johtamista, joten pidän itseäni enemmän kapellimestarina. Mutta oikeastaan nämä kaksi ovat minulle erottamattomia. Aivojeni laulava osa toimii ehdottomasti yhdessä johtamisen kanssa. Laulaja-minä ohjeistaa kapellimestari-minääni ja toisin päin, niin että työskennellessäni laulajien kanssa minulla on vuosien kokemus tukenani, mutta jos työskentelen orkesterin kanssa, puhun usein laulutermein esimerkiksi siitä, miten soittajat hengittävät. Tekstin kanssa työskennellessä lähestyn sitä laulajan – fraseerauksen ja sointivärin – näkökulmasta. Muusikot tuntuvat nauttivan siitä, että heitä pyydetään lähestymään musiikkia tällä tavalla, joten se näyttää olevan hyvä tapa yhdistää nämä kaksi maailmaa.
Vierailet kapellimestarina Early Music @ Sibelius Summer Academy -kurssillamme. Mikä on tärkein asia, jonka haluat opiskelijoiden muistavan sinulta tämän kurssin jälkeen?
Saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta jos yleisö ei ymmärrä tekstiä, he eivät voi seurata tarinaa! Laulajan tärkein tehtävä on varmistaa, että kaikki on ymmärrettävää. Tämä on tärkeämpää kuin kauniin äänen tuottaminen. Meidän on aina pyrittävä kommunikoimaan ja luomaan yhteys yleisöön, jotta voimme liikuttaa heitä. Tämä on erityisen vaikeaa, koska konsertissamme ei todennäköisesti ole fyysistä yleisöä, joten meidän on varmistettava, että kaikki on rehellistä, suoraa ja lausuttu kristallinkirkkaasti.
Kuinka kuvailisit Semeleä musiikkiteoksena – minkälainen se on johtaa ja onko siinä kohokohtia, joihin kuuntelijan kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota?
Kuten minkä tahansa teoksen kohdalla, yksi kapellimestarin tärkeimmistä haasteista on se, kuinka rytmittää teos parhaiten, jotta kerronta on selkeää ja yleisö saadaan mukaan emotionaaliselle matkalle. Semele on teos, jossa on monta ihanan räikeää, äänellisesti haastavaa aariaa esittelevät laulajien teknisiä taitoja, mutta itselleni merkittävimpiä hetkiä ovat ne, joissa Händel hidastaa vauhtia. Jupiterin aria Where ’ere you walk on syystäkin tunnettu kauniista melodioistaan ja rehevästä säestyksestään, mutta silmiinpistävimpiä hetkiä on Semenen My wracking thoughts, jota säestää vain soolosello ja jossa continuo nerokkaasti houkuttelee yleisön mukaan. Kannattaa pitää silmällä myös kolmannen näytöksen alkua ja kahden fagotin poikkeuksellista käyttöä, jolla Händel värittää Somnuksen, unen jumalan esittäytymistä.
Mitä erityistä on barokkimusiikin laulamisessa ja johtamisessa?
Tämä on melko laaja kysymys! Tässä projektissa uskoisin, että keskitymme laulajien että soittajien tyyliseikkoihin – miten muotoilemme musiikkia, kuinka parhaiten esitellä retorisia muotoja ja hahmoja painottaen selkeää tarinankerrontaa. Olen hyvin onnekas saadessani Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilchin konserttimestariksi, ja ja laulajat ovat jo saaneet valmennusta Sibelius-Akatemian upealta tiimiltä: Petteri Salomaalta, Tuuli Lindeberg ja Ulla Raiskiolta. Siellä on paljon asiantuntemusta ja kokemusta meille kaikille jaettavaksi ja välitettäväksi opiskelijoille.
Musiikin opiskelun kansainvälisyydestä on keskusteltu paljon ainakin Suomessa, ja myös Sibelius Summer Academy -kurssien yksi keskeinen tavoite on lisätä osallistujien mahdollisuuksia verkostoitua kansainvälisesti. Mitä kansainvälisyys merkitsee sinulle muusikkona ja mitä neuvoja antaisit aloittelevalle muusikolle oman kansainvälisen verkoston rakentamisen?
Olen onnekas, sillä saan kapellimestarina työskennellä eri maissa ja kokea erilaisia musiikillisia lähestymistapoja ja näkökulmia. Asun ja työskentelen maassa, joka on äskettäin päättänyt luopua EU-jäsenyydestään. Tästä työstä on tullut minulle yhä tärkeämpää, ja olen erityisen iloinen voidessani työskennellä ensimmäistä kertaa Suomessa. Kansainvälisen yhteistyön merkitystä muusikoille ei voi yliarvioida – meidän on laulettava ja soitettava rinnakkain, puhuttava musiikista, tekniikasta ja historiallisesta kontekstista. Toisilta voi oppia niin paljon! Näen tämän omassa opetustyössäni Guildhall School of Musicissa ja Royal Academy of Musicissa, jossa meillä on tällä hetkellä paljon ulkomaisia opiskelijoita. Jos opiskelijat voivat opiskella jonkin aikaa jossakin toisessa maassa, se voi olla erittäin hyödyllistä, mutta se voi olla nykyään kohtuuttoman kallista. Kesäkurssit voivat olla hieno tapa tavata samanmielisiä muusikoita – opiskelin itse laulukursseilla Ranskassa ja Italiassa opiskelija-aikoina ja tapasin ihmisiä, joiden kanssa työskentelen edelleen 30 vuotta myöhemmin.
Näinä poikkeuksellisina aikoina olemme puhuneet paljon taiteen roolista yhteiskunnassamme. Miten mielestäsi yhteiskunnallisia kysymyksiä voi käsitellä taiteen ja musiikin avulla?
Musiikki voi olla hyvä voima – me musiikkia rakastavat ja harjoittavat tiedämme tämän – mutta Isossa-Britanniassa olemme olleet jatkuvasti turhautuneita hallitukseen, joka yksinkertaisesti ei arvosta taidetta. Siitä huolimatta on paljon organisaatioita, jotka tekevät erinomaista työtä haastavissa olosuhteissa ja ympäristöissä tarjoten tukea, lohtua ja toivoa monille epätoivoisissa tilanteissa oleville. Musiikki voi olla hyvä tasapainottaja, sillä kaikki reagoivat emotionaalisesti musiikkiin riippumatta siitä, kuinka erilaisia reaktiot voivat olla. Tämä voi tuoda ihmiset yhteen, ja olen nähnyt sen itse työskennellessäni kodittomien ihmisen kanssa. Ison-Britannian musiikkielämän suurin haaste on kuitenkin musiikkikoulutuksen puute. Monissa kouluissa on nyt jätetty musiikki pois opetussuunnitelmasta, kuorot ja orkesterit häviävät. Yhä useammin vain ne, joilla on siihen varaa, voivat nauttia soitonopiskelusta. Vaaditaan pitkän aikavälin strategia musiikin palauttamiseksi peruskouluihin, mutta se edellyttää myös hallituksen vaihtamista. Luulen, että asiat ovat paremmin Suomessa, jossa näyttää olevan paljon valistuneempi lähestymistapa.
Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät taidot tämän päivän muusikon tai kapellimestarin työssä?
Jos antaisin vain yhden ratkaisevan tärkeän neuvon, se olisi: Ole hyvä kollega. Sitä voi harjoitella päivittäin.
Millaisia terveisiä lähettäisit elokuun Early Music @ Sibelius Summer Academy -kurssin osallistujille ja konserttia katsovalle yleisölle?
Tervetuloa takaisin – olemme kaivanneet teitä! Jos mahdollista, menkää konsertteihin, tukekaa muusikoita, jotka eivät ole kyenneet työskentelemään pitkään aikaan ja auttakaa maailman kulttuurielämä uudelleen.