Tutustu opiskelijaan: näyttelijä Greta Lignell
Teatterikorkeakoulun ja Q-teatterin yhteistuotannon aikuisten esitys näyttelijä Greta Lignell kertoo tulevasta esityksestä ja opinnoistaan Teatterikorkeakoulussa.
Kuka olet ja miten päädyit opiskelemaan Taideyliopiston Teatterikorkeakouluun?
Olen Greta Lignell, 27-vuotias näyttelijäntaiteen opiskelija Sipoosta. Opiskelen neljättä vuotta Teatterikorkeakoulun ruotsinkielisen näyttelijäntaiteen koulutusohjelmassa. Aloitin teatteriin tutustumisen Lilla Teaternilla kuiskaajana. Siellä opin, miten instituutioissa syntyy esityksiä. Koko luomisen prosessi vaikutti minusta niin maagiselta ja haastavalta: ennakkosuunnittelun ja harjoitusaikataulun vaihtelut aina ensi-iltaan saakka. Halusin kokea sen itse sisältäpäin, näyttämöltä, ja pyrin kouluun.
Mikä tekee Teatterikorkeakoulusta ainutlaatuisen ympäristön oppimiselle, opiskelulle ja taiteen tekemiselle?
Useasti kysytään, että mitäs siellä neljän seinän sisällä nyt sitten opitaan. Ensinnäkin minulle on ollut tärkeää, että suurin osa näyttelijäntaiteen opinnoista tapahtuu ryhmässä ja vuorovaikutuksessa muihin, ei yksin. Tänään ajattelen mm. näitä asioita:
opin näyttelemään monella kielellä
luen uutisia kriittisemmin
osaan luoda esityksen nollasta ilman valmista käsikirjoitusta
kuvittelen valo- ja äänitilanteita
uskallan seistä käsillä kaksi sekuntia
keksin parhaat lastenleikit
joskus on minun paikkani pitää suuni kiinni
tiedän, että traditioita voi purkaa
tietämys ei ole sama kuin kokemus
ymmärrän, miten paljon resursseja tarvitaan, kun rempataan ja maalataan esitystila uusiksi
Minkä parissa työskentelet juuri nyt?
Harjoittelen tällä hetkellä Q-teatterin pienellä näyttämöllä PuoliQ:lla, aikuisten esitystä, joka saa ensi-iltansa 7.4. Esitän kolmea vähän erilaista karikatyyrimaista hahmoa ja kokeilen muuntaa ääntäni ja kehonkieltäni niin, että syntyisi tarpeeksi erilaisia tyyppejä tai raamihenkilöitä, jotka pyörittelevät vuoron perään esityksen näkökulmahenkilöä ja hänen mielentilaansa.
Mistä aikuisten esitys kertoo?
Esitys kertoo naisesta, joka tsemppaa arjessa, etsien ja peläten nautintoa. Hän peilaa omia pelkojaan kahteen lapseensa, joiden jutut herättävät välillä naurunalaisia tuntemuksia ja välillä taas uhkaavat naista. Hän pakenee eri paikkoihin etsien vastausta ikävälle tunteelle nielunpään kohdalla: suuhygienistille, varhaiskasvattajan erityisasiantuntijalle ja uimahallin hälinään.
Millaisia tulevaisuudennäkymiä sinulla on?
Opettelen tietysti yhä esitystaiteen ja sen suunnittelun mahdollisuuksista sekä laajuudesta. Minulle on vahvistunut koulunkäynnin myötä, että eritaustaiset ihmiset ja uudet praktiikat vaikuttavat ajatteluuni, minkä takia uskallan tehdä muita kuin minulle luontevia asioita. Osaan neljän vuoden jälkeen kommunikoida suoremmin, osaan heittäytyä tuntemattomiin aiheisiin, ja rohkaisen itseäni ottamaan asioista selvää. Toivon, että Teatterikorkeakoulu avartuisi vielä entisestään ja kutsuisi sinne ne, jotka haluavat oppia unelmoimaan. Minulle Teatterikorkeakoulu on tuonut esiin mielikuvittelun ja toteuttamisen eri puolia.
Toivon että saisin tulevaisuudessa harjoitella ja esiintyä paljon, ja että saisin paiskia ja analysoida osana ryhmää.
Ps. Kaikilla on tietysti salaisia unelmia. Mun yksi unelma on yhä sama kuin pikkuisena: laulaisin jazz-orkesterin kanssa ja yleisö tanssisi sydämensä kyllyydestä. Jotkut asiat ei vaan koskaan muutu!