Tutkimusta tanssin kentällä – Tanssin talolla nähdään kesäkuussa Mammu Rankasen teos Ningen, jossa katsojalla on iso merkitys
Ningen on tanssija-koreografi Maarit ”Mammu” Rankasen väitöstutkimuksen, Tyhjyyden astia – Ma tanssijan sisäisen ja ulkoisen tilan muotoutumisessa, toinen taiteellinen osa.
Ningen 人間 -niminen tanssiteos on ensimmäinen Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun esitys, joka nähdään alkuvuodesta avatulla Tanssin talolla.
Esitys pohjautuu vahvasti tanssijoiden improvisaatioon. Rankasta kiinnostaa, millä tavoin esityksen ympäristö, yleisö mukaan luettua, vaikuttaa kulloisenkin esityksen muodostumiseen.
– Kun yleisö tulee paikalle, se muuttaa koko tilan tunnun ja vaikuttaa siihen, miten tanssijat toimivat tilassa, Rankanen selittää.
Kaikissa paitsi viimeisessä Ningen-esityksessä on mukana yleisökeskustelu, jossa katsojat saavat kommentoida esitystä tai esittää kysymyksiä. Teosta esitetään Teatterikorkeakoululla 31.5.–3.6. ja Tanssin talon Pannuhallissa 7–8.6.
Rankanen ammentaa tutkimukseensa tietoa seuraamalla ja reflektoimalla esityksiä. Siksi on hänen mukaansa tärkeää, että teosta pääsee esittämään erilaisissa konteksteissa, niin Teatterikorkeakoulun sisä- kuin ulkopuolellakin.
Tanssin talon esityksillä on Rankasen tutkimukselle suuri merkitys ensinnäkin siksi, että se on erilainen tila, ja siellä on todennäköisesti hieman erilainen yleisö kuin Teatterikorkeakoululla.
Erilainen tila ja yleisö tarkoittaa eri tavalla virittynyttä esitystä.
Rankasen mukaan on myös erittäin tärkeää, että taiteellinen tutkimus itsessään rantautuu aidosti tanssin kentälle ja rikastaa siellä käytävää keskustelua ja vuorovaikutusta. Ensimmäinen askel siihen on lähteä ulos akatemian ovista ja mennä sinne, missä tanssitaidetta esitetään ja koetaan.
Samaa mieltä on Tanssin talon ohjelmapäällikkö Mikael Aaltonen.
– Odotan teosta kiinnostuksella ja mielestäni on hienoa, että voimme vierailun myötä tuoda tanssiin liittyvää taiteellista tutkimusta suuremman yleisön tietoisuuteen, Aaltonen toteaa.
Ningenin Tanssin talon esityksillä on myös työllistävä vaikutus, sillä Rankasen teoksen työryhmä koostuu eri-ikäisistä tanssitaiteen ammattilaisista sekä valo – ja säveltäjä/äänisuunnittelijasta.
Katse väleissä
Rankanen käyttää tutkimuksessaan japanilaista ma-tila-aikakäsitettä, joka tarkoittaa intervallia tilassa ja ajassa. Rankanen on tutustunut käsitteeseen aikoinaan tehdessään esityksiä valosuunnittelija Tomi Humaliston kanssa.
Ma-käsite ohjaa katsetta asioiden välisiin tiloihin. Se auttaa havainnoimaan tanssijoiden väliin piirtyvää tyhjyyttä sen sijaan, että keskityttäisiin tarkastelemaan heidän kehojensa liikettä, Rankanen selittää.
– Se on tietyllä tapaa yksinkertainen mutta samalla tosi syvällinen konsepti.
Sana ”Ningen” puolestaan on peräisin japanilaisen Kioto-koulun filosofilta Watsujin Tetsurolta. Se tarkoittaa lyhykäisyydessään ihmistä, mutta pitää sisällään niin ihmisen yksilöllisen kuin sosiaalisenkin puolen sekä ma-käsitteen.
Rankanen teki tutkimuksensa ensimmäisen osan viime kesänä. Se oli sooloesitys, jossa Rankanen käsitteli aihettaan esiintyjän näkökulmasta. Nyt toteutuvassa toisessa osassa Rankanen asettuu koreografin rooliin ja seuraavan lukuvuonna, tutkimuksen kolmannessa osassa, Rankanen vetää työpajaa opettajan ja pedagogin roolissa.
Ningen 人間. Esitykset Teatterikorkeakoululla 31.5.–3.6 ja Tanssin talon Pannuhallissa 7–8.6. Teatterikorkeakoulun esitykseen lipun ostava saa halutessaan nähdä esityksen lisäksi Tanssin talon Pannuhallissa samalla lipulla.