Teppo Koivisto: Kilpaileminen on pianisteille koulu tulevaan työelämään
Maaliskuun lopussa käytävä Helmi Vesa –pianokilpailu tarjoaa näyteikkunan tulevaisuuden pianoammattilaisten osaamiseen.
Sibelius-Akatemian pianolehtori Teppo Koivisto on ollut mukana vuoden 2023 Helmi Vesa –pianokilpailun kilpailutoimikunnassa, jonka tehtävänä on muun muassa valita tuomaristo ja päättää kilpailuohjelmistosta. Nyt kilpailijat ovat saaneet valita ohjelmistoonsa teoksia ranskalaisilta säveltäjiltä – pois lukien tunnetuimmat kuten Ravel ja Debussy. Kisaajien kannalta vuoden 2023 kilpailun pakollisen ohjelmiston kiinnostavaksi tekeekin se, että he joutuvat perehtymään ohjelmistoon, joka ei ole opiskelijalle jokapäiväistä.
“Tämä avaa heille mahdollisuuksia etsiä ohjelmistoa, mikä ei ole sitä kaikkein soitetuinta, jotain sellaista mitä he eivät ole ennen juuri soittaneet. Ohjelmistosta on voinut löytää hyvin monenlaista; neoklassista, romanttista, 1900-luvun alkupuolen musiikkia: monenlaiset tyylit ovat edustettuna”, Koivisto kertoo.
Kilpailutoimikunnan työskentely on tässä tapauksessa ollut reilun vuoden mittainen projekti. Ensimmäinen tehtävä useimmiten on aina pohtia tuomarit: heidän aikataulunsa on aina kiireisin.
Kansainvälisen tason tuomarit ovat tärkeä peili myös opiskelijoille, ja palautteen saaminen on keskeinen osa kilpailun antia.
“On tärkeää, että opiskelijoilla on mahdollisuus valmistaa isohko puolen tunnin ohjelma, esittää se vaativassa yhteydessä ja saada palautetta kansainväliseltä tuomaristolta. Kilpailu toivon mukaan motivoi opiskelijoita aina tekemään parhaansa”.
Miksi kannattaisi kilpailla?
Kilpailemisen merkityksestä musiikissa on puhuttu niin kauan kuin kisoja on ylipäätään järjestetty. Koivisto toteaa, että vuosikymmeniä sitten menestyminen merkittävässä kansainvälisessä kilpailussa takasi hienon ja jopa kansainvälisen uran. Nykyään musiikkikilpailuja on paljon ja voittajia leivotaan paljon, joten uran tekeminen vaatii yhä enemmän ponnisteluja myös kilpailujen jälkeen.
“Suurimmat kilpailut tarjoavat toki hyviä kiinnityksiä mutta kilpailuissa menestyminen – tai menestymättömyys – ei välttämättä vaikuta muusikon tulevaan uraan. Monet kilpailuissa palkinnotta jääneetkin menestyvät hienosti, jos vain jaksavat pysyä uskollisena taiteelleen ja pianolle.”
Koivisto on myös valmistellut opiskelijoitaan kilpailusuorituksiin muutamin perusajatuksin.
“Kilpaileminen kannattaa toisaalta ottaa vakavasti mutta siitä ei kannata tehdä liian isoa asiaa. Pikemminkin siihen tulisi suhtautua kuin esiintymisenä muiden joukossa. Itsensä haastaminen, omien rajojen tavoittelu ja niiden ylittäminenkin vie taiteilijutta aina eteenpäin.”
Koivisto muistelee itse valmistautuneensa kilpailuihin rauhoittamalla ympäristöään ja keskittymällä.
“Minkään teoksen harjoittelua ei pitäisi jättää viime tippaan. Kannattaa toimia pitkällä tähtäimellä ja pyrkiä myös aina esittämään kilpailuohjelmisto julkisesti etukäteen vaikka oppilaskonsertissa, matineassa tai vaikka vain kavereille. Silloin havainnoi asioita, jotka eivät tule ilmi harjoitteluprosessissa ja opetusluokissa. Mitkä ovat omat reaktiot, epävarmuustekijät, oma jaksaminen ja voimien jakautuminen? Meillä on myös hyvät tallennuslaitteet, joiden avulla voi tallentaa ja tarkastella omaa soittoaan – siitäkin on paljon hyötyä valmistautumisessa.”
Kilpailuun valmistautumisesta erityistä tekee myös se, että etukäteen ei tiedä, joutuuko esiintymään kymmeneltä aamulla vai seitsemältä illalla. Esiintymisvalmius pitää saavuttaa epämieluisaankin aikaan eivätkä kaikki varmasti pysty kokonaan eliminoimaan mielestään tuomariston läsnäoloa kilpailutilanteessa. Usein kilpailuiden vaikutus omaan soittoon ja muusikkouteen valkeni vasta vähän ajan päästä kilpailun jälkeen.
“Muistan, että pienen hengähdystauon jälkeen huomasi sen, miten paljon hyötyä kilpailuun valmistautumisesta olikaan! Kun intensiivinen kilpailuprosessi on ohi, on mahdollisuus havainnoida tapahtunutta kehitystä.”
Suomalaisen pianismin tulevaisuuden tähdet kilpailulavalla
Pianomusiikin ystäville Helmi Vesa –kilpailu tarjoaa mahdollisuuden saada oivan katsauksen siitä, minkälaisia huomisen taiteilijatähtiä Sibelius-Akatemiassa tällä hetkellä kasvaa. Tarkoituksena ei ole jakaa pianisteja ”vuohiin ja lampaisiin”, vaan se on ennemminkin tapa jakaa stipendejä niille, jotka juuri tässä kilpailussa ja kyseisenä viikonloppuna onnistuvat tehtävissään parhaiten. Kilpailulavalle astuvat lähes kaikki Sibelius-Akatemian pianonsoitonopiskelijat ja tästä joukosta varmasti toisaalta ponnistavat myös huomisen pianotaivaan tähdet.
”Vallinnut ja minusta hyvin toimiva ratkaisu on ollut, että Helmi Vesassa ei ole yleensä jaettu varsinaisia palkintosijoja, vaan ainoastaan päätetty palkintostipendien saajista, joita ei aseteta paremmuusjärjestykseen. Vaikka tuomaristolla on tässä asiassa valta ja voima, itse toivon mieluusti tämän perinteemme jatkuvan.”
Koivisto toteaa, että suomalaisen pianokoulutuksen erityispiirre on ehkä ollut se, että täällä ei ole noudatettu tiettyä “suuntausta” – ei ole ollut yhtä vallitsevaa koulukuntaa siitä, minkälainen on hyvä pianisti tai hyvä pianopedagogi.
“Sibelius-Akatemian piano-opettajien koulutustaustat vaihtelevat; olemme itse kukin opiskelleet kotimaisten opintojen lisäksi eri puolilla maailmaa kuten Wienissä, New Yorkissa, Moskovassa, Pietarissa ja Pariisissa – monet jopa useammassa paikassa. Tästä syystä meille ei ole koskaan muodostunut yhtenevää koulukuntaa suhteessa tyylikysymyksiin tai soittotapoihin. Minusta tämä on talomme rikkaus, taiteessa kun näkemyksiä voidaan aina toteuttaa mielenkiintoisesti ja puhuttelevasti useammastakin kuin vain yhdestä näkökulmasta.”
Seuraava Helmi Vesa -pianokilpailu Sibelius-Akatemian pianonsoiton opiskelijoille järjestetään 24.-26.3.2023.