Tanssinopettajakoulutuksen opiskelija löysi vuosikurssistaan toisiaan tukevan kaveriporukan
Lue maisteriopiskelija Reettaleena Rauhalan haastattelu.
Kuka olet ja miten päädyit opiskelemaan Taideyliopistoon?
Olen Reettaleena Rauhala, ja opiskelen tanssipedagogiikan koulutusohjelmassa. Olen harrastanut tanssia koko ikäni. Kirjoitin ylioppilaaksi Kallion lukiosta ja opiskelin tanssin kandidaatiksi Lontoossa. Opintojeni painopiste oli nykytanssissa.
Suomeen palattuani toimin pari vuotta tanssitaiteen perusopetuksen parissa. Sen jälkeen pidin pari vuotta taukoa tanssista lähes kokonaan, koska minusta tuntui, etteivät tanssimaailman arvot menneet yksiin omieni kanssa. Tanssissa tuntui olevan vallallaan hyvin ahdas käsitys siitä, ketkä saavat olla esillä ja ketkä eivät. Se teki minut surulliseksi.
Ajattelin, että minulla on kaksi vaihtoehtoa. Voin joko jättää tanssimaailman kokonaan tai sitten yrittää vaikuttaa siihen. Niinpä päätin hakea tanssipedagogiikan koulutusohjelmaan, ja täällä ollaan.
Millainen oli pääsykokeesi?
Pääsykokeet olivat koronatilanteen takia kokonaan verkossa. Pääsykoepäivänä olimme Zoomissa ja meille annettiin tehtäviä, joita oli pari tuntia aikaa tehdä, ja sitten ne piti palauttaa. Luulen, että kokeet olisivat olleet erilaiset, jos olisimme voineet olla fyysisesti samassa tilassa. Nyt kaikki oli aika yksilökeskeistä ja kirjallisiin tehtäviin painottuvaa, mikä oli minusta haastavaa.
Pääsykokeita edeltävissä ennakkotehtävissä meidän piti kirjallisten tehtävien lisäksi tehdä soolotyö, joka perustui eri taiteilijoiden ottamiin valokuviin. Ennakkotehtävien kirjallisessa osiossa aiheena oli esimerkiksi diversiteetti taiteessa. Sen kautta jouduin punnitsemaan omiakin ajatuksiani taiteen tekemisestä ja opettamisesta, mikä oli tosi kehittävää.
Miten valmistauduit pääsykokeisiin?
Purin pääsykokeisiin liittyvää jännitystä juttelemalla niistä paljon eri ihmisten kanssa. Minua auttoi se, että tunsin pari tyyppiä, jotka olivat valmistuneet aiemmin tästä samasta koulutusohjelmasta. Kun pääsykoemateriaaleissa puhuttiin esimerkiksi taiteellispedagogisesta prosessista, niin se olisi ollut ihan hepreaa, ellei kaverini olisi tulkanneet sitä minulle. Pystyin heidän kanssaan myös pallottelemaan omia ideoitani ja prepata itseäni pääsykoehaastattelua varten.
Minkälaista opiskelu on ollut?
Pääsin aloittamaan opinnot lähiopetuksessa, mutta aika pian jouduimme siirtymään etäopetukseen. Meillä on aika pieni ryhmä, ja olemme saaneet olla erityisluvalla yhdessä sellaisilla kursseilla, jotka tapahtuvat vain meidän kesken. Silti suuri osa luennoista on ollut Zoomissa, mikä on tietysti ollut aika rankkaa. Nyt tilanne on onneksi helpottanut ja lähiopetusta tullut lisää.
Mikä on ollut mieleenpainuvin kurssi opintojesi aikana?
Ensimmäisenä tulee mieleen taiteellispedagoginen projekti, joka oli toisen vuoden alussa. Siinä opiskelijoilla on kuusi viikkoa aikaa toteuttaa itsenäisesti vapaavalintainen projekti. Meidän kohdallamme se oli esitys. Koin tulleeni intensiivisen työskentelyn aikana nähdyksi pedagogin lisäksi myös taiteilijana, mikä tuntui tärkeältä.
Pidin myös todella paljon siitä tavasta, jolla projekti toteutettiin. Meillä kävi niin, että opettajat olivat tosi paljon osana meidän työryhmäämme. Se oli opetuksen muotona tosi kiinnostavaa ja ehdottomasti sellaista, mitä haluan käyttää jatkossa itsekin.
Mikä on opiskelussa parasta?
Parasta on ehdottomasti ollut meidän tanssinopettajien luokka. Minusta on ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni tuntunut siltä, että olen löytänyt koulumaailmasta yhtenäisen porukan, joka tukee ja tsemppaa toisiaan.