Taideyliopiston kirjastonjohtaja vaalii ainutlaatuisia aineistoja
Töissä Taideyliopistossa -juttusarjassa tutustutaan työntekijöihin, jotka ovat erilaisissa rooleissa mahdollistamassa opiskelijoiden kasvun korkeatasoisiksi ja laaja-alaisesti ajatteleviksi taiteilijoiksi ja muutoksentekijöiksi.
Tommi Harju on valittu Yliopistokirjastojen verkoston FUNin varapuheenjohtajaksi kaudelle 2021-22.
Kuka olet ja mitä teet Taideyliopistossa?
Olen Tommi Harju ja toimin Taideyliopiston kirjastonjohtajana. Lisäksi toimin kaudella 2021-2024 Taideyliopiston avoimen tieteen ja tutkimuksen työryhmän puheenjohtajana. Tontillani on myös jaetusti toimia Taideyliopiston saavutettavuustyön vetäjänä yhdessä viestinnän asiantuntija Hanna Lorainen kanssa.
Miksi hait Taideyliopistoon töihin?
Olen pidemmän linjan taideyliopistolainen ja työskentelin pitkään Sibelius-Akatemiassa kirjastossa Kuopiossa eli maakunnallinen elementtikin yliopistossamme on kovin tuttu. Lisäksi tein tutkimusta, väitöskirjan ja toimin tuntiopettajana sekä ohjasin kandidaatti- ja lopputöitä. Lopputöitä ohjaan edelleen silloin tällöin, ja kirjoittamistyötä vapaa-ajalla. Omaan kirjoittamistyöhön on tosin viime aikoina ollut todella vähän aikaa ja mahdollisuuksia, mutta ehkä taas tulevaisuudessa artikkelin kirjoittaminen on mahdollista, aihekin jo olisi valmiina.
Kohdallani hakeutumisessa Taideyliopistoon kyse on ollut ennen kaikkea mahdollisuudesta saada työskennellä taiteen parissa ja kehittää siihen liittyvää kirjastotoimintaa. Omat opintoni ovat olleet tiedeyliopistopuolella musiikkitieteessä Jyväskylän yliopistossa, mutta taideharrastukset ovat luoneet vahvan pohjan taiteellisen työskentelyn ja prosessien jonkinasteiselle, joskaan ei lainkaan täydelliselle ymmärtämiselle. Opettelu tässä suhteessa jatkuu.
Mikä on työssäsi parasta?
Työssäni on parasta ennen kaikkea ihmiset Taideyliopistossa. Ilmapiiri on täällä moniääninen ja suvaitseva. Parhaisiin asioihin kuuluu myös se, että pääsee vaikuttamaan omalta osaltaan yliopiston kehitykseen ja työskentelemään myös historiaan liittyvien asioiden parissa ja toisaalta pääsee suuntaamaan tulevaisuuteen. Kirjastoala muuttuu kovaa vauhtia. Digitalisoituvat palvelut ovat jo pitkään olleet kirjastossa keskiössä. Samalla taidealoille ominaiset fyysiset aineistot ovat meillä todella käytettyjä. Molemmat tukevat toisiaan erinomaisella tavalla, enkä oikein enää jaksa kuunnella ajoittaista vastakkainasettelua. Ilon aihe työssä ovat myös kollegat ympäri Suomea, joilta saa aina apua ja vertaistukea.
Mitä toivoisit asiakkaiden tietävän Taideyliopiston kirjastosta?
Tässä yhteydessä haluan ensin todeta, että Taideyliopiston kirjasto on joutunut sopeutumaan poikkeusoloihin monella tapaa ja ennenkokematonta oli viime keväänä kirjaston tilojen totaalisulkeminen; asiakkaat eivät enää päässeetkään kirjastoon. Kaikesta koetusta huolimatta kirjastolaiset osoittivat vahvaa ammattitaitoa ja mukautumiskykyä uuden tilanteen edessä, mistä olen heille todella kiitollinen. Myös asiakkaamme ovat suhtautuneet poikkeustilanteeseen todella ymmärtävästi.
Taideyliopiston kirjasto on täysin ainutlaatuinen koko yliopistokirjastokentässä aineistojensa puolesta. Se pohjatyö, mitä teemme, eli kirjaston kautta tarjottavat aineistot sekä palvelut, näkyvät lopulta ympäröivässä yhteiskunnassa taiteellisen toiminnan tuloksina ja myös yliopiston tuloksina taiteilijoiden ja tutkijoiden työn kautta. Olemme yksi yliopiston palveluista, joiden työ tapahtuu kulisseissa, mutta on toiminnan kannalta aivan välttämätöntä.
Olemme suuntautumassa muiden yliopistokirjastojen tavoin yhä enemmän ja enemmän avoimen tieteen palvelujen kehittämiseen, mutta meillä kaikki tapahtuu taidekirjastokontekstissa ja se jos mikä on jännittävää. Samalla aikaa se todella haastavaa rajallisten resurssien vuoksi. Luonnontieteistä lähteneet ratkaisut esimerkiksi tutkimusaineistoihin eivät useinkaan istu taiteellisen tutkimuksen aineistoihin ja niinpä kehitettävää riittää.
Kirjastoon voi aina olla yhteyksissä, jos palveluissa ja aineistoissa on jotain parannettavaa, lisättävää tai kiitettävää. Kuuta en voi luvata taivaalta, mutta teemme aina sen minkä voimme auttaaksemme.
Kerro viimeisimmästä tai mieleenpainuvasta kulttuuri- tai taidekokemuksestasi.
Viimeisimmän vuoden aikana konsertit, teatterissa käynti ja näyttelyt ovat jääneet hyvin vähälle, mutta se ei ole estänyt nauttimasta taiteesta monessa muodossa. Omien soittamiseen ja maalaamiseen liittyvien harrastusten lisäksi luen paljon, ja musiikki on erottamaton osa elämääni. Mieleenpainuva konserttielämys virtuaalisena oli viime pääsiäisenä Kallion kirkossa Aarne Pelkosen ja Tuomas Katajalan rakentama kamarimusiikkiversio J. S. Bachin Johannes-passiosta. Luin nyt alkuvuodesta myös ruotsalaisen dekkaristin Niklas Natt och Dagin kirjoittaman opuksen 1793, joka oli järkyttävän raa’an realistinen kuvaus jälkikustavilaisen ajan elämästä Tukholmassa. Sitä voisi luonnehtia oopperatermein jopa veristiseksi. Taidetta kannattaa poikkeusaikoina hyödyntää monella tavoin. Se auttaa jaksamaan arkea!