Suomalaisen musiikkikoulutuskentän visiotyö etenee Oulussa 24.1.2020
Musiikkikoulutus on yksi Suomen tunnetuimmista huippuosaamisen alueista ja jatkuvan ihmetyksen kohde kansainvälisesti. Miten varmistamme, että Suomi on musiikin ihmemaa myös tulevaisuudessa?
Suomalaisen musiikkikentän toimijat käynnistivät huhtikuussa 2019 yhteisen kansallisen musiikkikoulutuksen visiotyön, joka katsoo vuoteen 2030. Seuraava musiikkikoulutuksen tulevaisuutta luotaava avoin seminaari järjestetään Oulussa 24.1.2020. Kentän yhteinen visio valmistuu kesään 2020 mennessä.
”Kenttää aidosti yhdistävä visio syntyy vain sen toimijat laajasti kokoavana verkostoyhteistyönä. Se tarkoittaa musiikin kaikkia koulutusasteita, taiteen perusopetusta ja vapaata sivistystyötä kuin myös yksityisen sektorin ja liittojen toimintaa, vapaita toimijoita ja koko ammattilaiskenttää. Lopputulos on osallistujiensa näköinen, visiotyön ydinryhmää vetävä”, Musiikkiopistojen liiton puheenjohtaja ja Pirkanmaan musiikkiopiston rehtori Jouni Auramo kertoo.
”Pelkistäen visiotyön tavoitteeksi asetettiin yhteinen tulevaisuuskuva, joka summaa kansallisen järjestelmän kehittämistavoitteet, selkeyttää työnjakoa ja vahvistaa yhteistyömahdollisuuksia”, Auramo sanoo.
Miksi tarvitaan kansallinen musiikkikoulutuksen visio?
”Haluamme mahdollistaa tavoitteellisen musiikin opiskelun ja harrastuksen asuinpaikasta riippumatta myös jatkossa. Meillä on ollut vahva järjestelmä, mutta emme voi tuudittautua siihen, että tulevaisuus on yhtä hyvä”, Auramo sanoo.
Suomalainen musiikkikoulutusjärjestelmä on vähitellen ajautunut tilanteeseen, jossa resurssit ovat osittain hajallaan pienissä yksiköissä. Ongelmia syntyy, kun myös päätöksenteko on hajautunut, eikä kukaan tunne vastuuta kokonaisuudesta.
”Nyt tehdään asioita liian erikseen. Yhteinen iso kuva puuttuu, jolloin saattaa syntyä myös turhia vastakkainasetteluja. Visiotyö lisää kentän kaipaamaa kokoavaa yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista. Olennaista on synnyttää yhteinen suunta tulevaisuuden rakentamiseen”, Auramo lisää.
Mistä visiotyö lähti liikkeelle?
”Taideyliopiston Sibelius-Akatemia saattoi prosessin alkuun kutsumalla kentän toimijat yhteiseen keskustelunavaukseen Musiikkitalolle 6.4.2019. Siellä haettiin mandaattia työn aloittamiseen – kysyttiin siis kentän edustajilta, näkivätkö he tarpeelliseksi aloittaa visiotyö. Seminaarin jälkeen työn etenemisestä on vastannut ydinryhmä musiikin eri koulutusasteilta ympäri Suomen”, Auramo kertoo.
”Aluksi kaikilla oli kysymysmerkki otsassa, että mitäs tässä tehdään. Fokus löytyi Tampereen seminaarin tuloksena lokakuussa. Aloimme hahmottaa asiat, joita lähdetään työstämään”, Auramo lisää.
Mitä visiotyö on kirkastanut tähän mennessä?
”Keskeistä on yhteistyön lisäämisen tarve. Tulevaisuuteen liittyy epävarmuutta koulutus- ja kuntakentän muutosten ja säästöjen myötä. Myös poliittiset voimasuhteet voivat tuoda muutoksia. Tärkeä kysymys onkin, mitä voimme tehdä olemassa olevilla resursseilla eri tavalla. Mihin tahansa päädymmekin, lopputuotos toimii yhteisen edunvalvonnan välineenä. Leveämmät hartiat ovat tehokkaammat.”
”Myös tiettyjä teemoja on nousemassa esiin. Musiikin vaikutus muihin elämänalueisiin on aika iso, vaikkapa hyvinvointiin. Toimintakulttuuri ja johtajuuden tukeminen alalla on tärkeää. Emme ole tarpeeksi rohkeita ennakkoluulottomaan kehittämiseen. Keskustelu onkin pakottanut näkemään laajemmin, katsomaan oman toiminnan ulkopuolelle, katsomaan peiliin, voidaanko oppia jostain muualta, mikä edistää myös meidän asiaa”, Auramo kiteyttää.
Miten visiotyö etenee seuraavaksi?
”Oulun seminaarissa 24.1. hahmottelemme, miltä maailma voi näyttää vuonna 2030 eri skenaarioiden valossa. Pohdimme siis mahdollisia kehityskulkuja, jotka tuottavat syötteitä visiotyön etenemiseen. Nyt pitää uskaltaa myös rajata asioita pois. Oulun jälkeen alamme rakentaa visioväittämiä, joita pääsemme testaamaan Kuopiossa 17.4.2020”, Auramo summaa.