Sibelius-Akatemian varadekaani Tuuli Talvitie: Keskustelun kautta sujuvaan tutkimuksen arkeen
“Väitöstutkijoiden tasavertaisuus, opintopolkujen sujuvuus ja tutkimuksen näkyminen yliopiston arjessa ovat keskeisiä kehityskohteita”, toteaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian varadekaani Tuuli Talvitie.
Talvitie on toiminut nyt noin vuoden Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tutkimuksesta ja tohtorikoulutuksesta vastaavana varadekaanina. Hän on ollut hyvin vahvasti mukana kehittämässä Sibelius-Akatemian ja koko Taideyliopiston tohtorikoulutusta.
“Suurimman arjen inspiraationi saan päätehtävistäni: tohtorikoulutuksen uudistamisesta ja tutkimuksellisuuden vahvistamisesta. Jokainen tohtorintutkinto on toki yksilöllinen ja vaatii erilaista tukea. Silti on kiehtovaa ja tärkeää myös pohtia, miten voimme tehdä väitöstutkijoidemme opintopolusta entistä tasavertaisemman.”
Kun Talvitie aloitti varadekaanina, hän sai tehtäväkseen Sibelius-Akatemian tohtorikoulujen yhdistämisen.
“Aluksi ajattelin, että työni keskittyisi vain Sibelius-Akatemian sisäisiin muutoksiin. Pian kuitenkin selvisi, että tämä on osa koko Taideyliopiston laajempaa uudistusta, jonka päämääränä on muun muassa perustaa yhteinen tutkijakoulu.”
Sujuvammalla arjella kohti tohtorintutkintoja – vahvuutena monimuotoisuus
Yksi Talvitien mielestä keskeinen tavoite on yhdenmukaistaa väitöstutkijoiden kohtelu Taideyliopistossa.
“Esimerkiksi heidän saamansa ohjauksen määrässä on ollut vaihtelua eri akatemioiden välillä, ja tämä tulisi korjata. Haluamme myös selkiyttää tohtorikoulutuksen prosesseja ja opintopolkuja siten, että tohtorintutkinto voitaisiin aidosti suorittaa neljässä vuodessa mutta samalla jättää tilaa myös pidemmille opintopoluille.”
Talvitie muistuttaa, että tohtorikoulutus Sibelius-Akatemiassa on ainutlaatuisen monipuolista ja tarjoaa tilaa niin perinteiselle tieteelliselle tutkimukselle kuin taiteelliselle tutkimukselle.
“Haluan pitää monimuotoisuudesta ja joustavuudesta kiinni – se on mielestäni ehdottomasti supervoimamme.”
Sibelius-Akatemiassa myös väyliä esimerkiksi tohtorintutkinnon tekemiseen on monenlaisia. Tietyillä oppialoilla moni jatkaa tohtoriopintoihin suoraan perustutkinnon suorittuaan, joissakin taas on tavallista, että jatko-opinnot aloitetaan vasta pitkän ansiokkaan taiteilijauran kruunuksi.
Kansainvälinen ainutlaatuisuus esiin
Taideperustainen tutkimus tarjoaa mahdollisuuden tutkia taiteen tekemisen tapoja, prosesseja ja osaamista syvällisesti. Se kumpuaa taiteilijan omakohtaisesta kokemuksesta ja käsityötaidosta ja on siksi ainutlaatuinen tutkimuksen tapa verrattuna tieteelliseen tutkimusperinteeseen. Talvitie toteaa, että Taideyliopistossa on vakiintuneet ja monialaiset perinteet taideperustaisessa tutkimuksessa.
“Tämä on kansainvälisesti erityistä – tämä meidän tulisi itsekin havahtua huomaamaan ja hyödyntää ainutlaatuisuuttamme täysipainoisesti. Harvoissa yliopistoissa muusikoiden taitelijakoulutus ja musiikintutkimus ovat edes samassa organisaatiossa tai yhdistäisivät taiteen ja tutkimuksen kuten me. Näistä syistä täällä on ainutlaatuinen mahdollisuus käydä kriittistä ja rikastuttavaa keskustelua taiteen ja tieteen välillä.”
Talvitie liputtaa monialaisen ja alojenvälisen tutkimuksen puolesta. Mutta miksi yliopistossa ylipäätään pitäisi tehdä taiteen tutkimusta ja taideperustaista tutkimusta?
”Jos Sibelius-Akatemiaa ei olisi, missä Suomessa kehitettäisiin musiikin ja taideperustaisen tutkimuksen osaamista? Ei missään! Tässä meillä tehdään huipputason työtä. Taiteen ja kulttuurin tutkimuksella on toki erilainen merkitys yhteiskunnassa kuin lääketieteen tai oikeustieteen. Toivoisin kuitenkin, että yhteiskunnassa osattaisiin arvostaa myös sen tarjoamia erilaisia näköaloja.”
Talvitie pohtii, että yhteisistä avauksista muiden tutkimusalojen kanssa voisi myös syntyä paljon uutta ja mielenkiintoista: mitä voisi esimerkiksi saada aikaan, jos musiikin ja oikeustieteen tutkijat lyöttäytyisivät yhteistyöhön?
Uusia kehityssuuntia ja ajatuksia syntyy jalkautumalla
Talvitie kollegoineen on kiertänyt ahkerasti Sibelius-Akatemian aineryhmissä ja koulutusohjelmissa keskustelemassa siitä, miten tutkimuksellisuutta ja yhteyttä tutkimuksen ja peruskoulutuksen välillä voisi vahvistaa.
”Olemme puhuneet siitä, mitä tutkimus- ja taideperustaisuus merkitsevät ja tunnistaneet myös sen, että eri yksiköissä tutkimus on läsnä hyvin erilaisin tavoin. Yhtä yhteistä kehityssuuntaa ei varmasti olekaan luotavissa – ja se on täysin ok”.
Konkreettisia kehitysideoitakin on syntynyt: on ideoitu esimerkiksi yhteisiä tutkimuskatsauksia, lukupiirejä sekä tutkimushankkeita ja -ryhmiä, jossa tutkijat ja taiteilijat voisivat kohdata ja käydä vuoropuhelua omista asiantuntijuuksistaan käsin.
“Tavoitteenamme on tehdä tutkimuksesta ja tohtorikoulutuksesta saavutettavampaa ja näkyvämpää kaikkien opiskelijoiden arjessa. Seuraava askel on syntyneiden ideoiden jalostaminen ja jakaminen koko Sibelius-Akatemiaan. Tärkeää olisi myös huolehtia jatkossa siitä, että kandidaatti- ja maisteriopintojen sekä tohtoriopintojen välinen siirtymä on mahdollisimman sujuva.”
Tuuli Talvitie
- Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tutkimuksesta ja tohtorikoulutuksesta vastaava varadekaani viisivuotiskaudella 2022–2027
- Johtaa lisäksi tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen palveluita Sibelius-Akatemiassa ja toimii esihenkilönä osalle akatemian aineryhmä- ja koulutusohjelmajohtajista
- Valmistunut tohtoriksi Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitokselta vuonna 2010
- Työskennellyt musiikkioppilaitosten hallinnollisissa ja esimiestehtävissä vuodests 2010
- Työskennellyt aikaisemmin muun muassa Käpylän musiikkiopiston rehtorina ja toiminut tutkijana Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitoksella
- Esiintynyt viulistina monenlaisissa kansanmusiikki-, populaarimusiikki- ja kamarimusiikkikokoonpanoissa
- Harrastaa lasten kuskaamista, kannustamista ja tukemista niin jalkapallokenttien laidoilla kuin harjoitus- ja konserttisaleissakin