Sakari Oramo: Monipuolinen orkesteritoiminta on laadukkaan musiikkikoulutuksen perusta
Kapellimestari Sakari Oramo aloitti elokuussa viidennen ja viimeisen vuotensa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professorina. Monipuolinen sinfoniaorkesteritoiminta on Oramon mukaan koulutuksen laadun tae. Kapellimestariopiskelijoiltaan hän odottaa oman näkemyksen rakentamista ja rohkeutta sen esiin tuomiseen opiskelijayhteisössä.
Orkesterinjohdon koulutuksen viime vuosien suurin ja tärkein kehitys tiivistyy Oramon mukaan yhteistyöprojektien vakiinnuttamiseen ammattiorkesterien kanssa. Oramo on kasvattanut orkesteriyhteistyötä sekä määrällisesti että laadullisesti.
”Opiskelijat ovat päässeet työskentelemään orkesterin kanssa pidemmän kaaren harjoituksista konserttiin asti. Ensi vuoden alussa samalle viikolle osuvat yhteistyöt sekä Helsingin kaupunginorkesterin että Sinfonia Lahden kanssa.”
Opettajana Oramo kuvailee olevansa enemmän opiskelija- kuin systeemilähtöinen ja korostaa, että jokaista opiskelijaa pitää ajatella yksilönä.
”Olen pyrkinyt nostamaan vaatimustasoa. Haasteet ovat erilaisia. Yhdellä on fysiikka kunnossa mutta teoriaosaaminen heikompaa tai toisinpäin – ja kaikkea siltä väliltä,” hän kertoo.
Luokan koko on ollut suurimmillaan kymmenen aktiiviopiskelijaa, sekä kandi- että maisteriopiskelijoita.
”Luokan kokoa ei kannata kasvattaa liiaksi, jotta jokainen saa riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Tilannetta on pelastanut se, että osa on myös työelämässä, heillä on paljon keikkoja ja ovat poissa tunneilta. Olemme toki tehneet yhteistä reflektointia näiden tilaisuuksien jälkeen”, Oramo kertoo.
Opiskelijan ei tarvitse odottaa professorin käskyä
Oramon mukaan kapellimestariopiskelijoiden on tärkeä ymmärtää oma paikkansa opiskelijayhteisössä, toisaalta tasavertaisina kollegoina, toisaalta priimuksina ja auktoriteetteina opiskelijaorkesterin edessä. Aseman ja tilan ottaminen vaatii uskallusta.
”Viime vuosien aikana olen painottanut myös opiskelijoiden omaa aktiivisuutta. Kaikessa ei tarvitse odottaa professorin käskyä; yhteinen fiilis on herännyt. Ohjelmisto tulee minulta, mutta opiskelijoilla on enemmän roolia siinä, miten se toteutetaan kapubändin [harjoitusorkesterin] kanssa. Tätä tarvitaan ammattielämässäkin”, Oramo muistuttaa.
Hän on myös kannustanut opiskelijoita ajattelemaan isosti.
”Suomi ei ole markkina, johon koulutamme kapellimestareita, vaan orkestereihin ympäri maailmaa. Suomessa ei ole tarpeeksi töitä kaikille valmistuneille mutta toisaalta korkea taso tulee tietystä massasta. Jotkut ryöstetään käsistä eturivin orkestereihin jo koulutuksen alkumetreillä.”
Koulutuksen laatu lähtee monipuolisesta orkesteritoiminnasta
Kapellimestarikoulutuksen lisäksi Oramon osa-aikaiseen (50 %) professuuriin kuuluu akatemian orkesteritoiminnan, toisin sanoen Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin, kehittäminen.
Oramo korostaa orkesteritoiminnan määrää ja laatua musiikin korkeakoulutuksen keskeisenä perustana.
”Jos kriittinen massa orkesteritoiminnassa ei täyty sekä määrällisesti että laadullisesti, koko koulutukselta putoaa pohja pois. Opiskelijan kehityksen ja toisaalta kuormituksen kannalta kolme-neljä sinfoniaorkesteriproduktiota vuodessa on hyvä määrä, yleisön edessä, isossa konserttisalissa ja riittävällä tyylillisellä monipuolisuudella”, Oramo sanoo.
”Kaikkien sinfiskonserttien ei tarvitse olla yhtä isoja. Voidaan tehdä myös rajatummilla kokoonpanoilla, jolloin säästetään kuormitusta niissä soitinryhmissä, joissa on vähemmän opiskelijoita.”
Oramo painottaa myös opiskelijoiden valmistautumista ja sitoutumista sinfoniaorkesterin produktioihin, jotta ne voidaan toteuttaa kokonaan opiskelijavoimin, ilman ammattilaisten apua.
”Elämä keskittyy helposti solistiseen tekemiseen ja kilpailuihin. Ideaali olisi se, että sinfoniaorkesterien stemmat käytäisiin läpi oman opettajan kanssa”, hän sanoo.
”Yleismuusikon taidot ovat tosi tärkeitä, vaikka päätyisikin solistiksi tai oopperatähdeksi. Ammatissa pärjää paremmin, jos yleismuusikon taidot ovat hyvät.”
Opiskelijoiden arvostama orkesterinjohtaja
Sibelius-Akatemian orkesteritoiminnan johtajana Oramo johtaa säännöllisesti Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteria, tuoreimpana loppuun myydyt konsertit BBC Proms -festivaalilla ja Helsingin Juhlaviikoilla yhteistyössä maailman parhaimmaksi musiikkikorkeakouluksi arvioidun Royal College of Musicin orkesterin kanssa.
Kapellimestarina hän saa toistuvasti positiivista palautetta opiskelijoilta, jotka arvostavat hyvää ilmapiiriä sekä selkeää ja ystävällistä kommunikointia. Opiskelijoiden mukaan Oramo osaa motivoida tehokkaaseen työskentelyyn – ja tekemään parhaansa.
”Kohtaan muusikot opiskelijaorkesterissa kuin kenet tahansa muusikot ammattiorkesterissa; edellytän heiltä samoja asioita. Rohkaisen muusikkoa tarjoamaan rohkeasti materiaalia aran virheiden välttämisen sijaan. Sellaisen materiaalin kanssa voin työskennellä, ja siitä tulee tuloksia”, Oramo sanoo.
Oramo kiittelee lisäksi opiskelijoiden aloitteellisuutta siinä, että orkesterin harjoittelujakso on useimmiten mitoitettu yhteen viikkoon vastaamaan alan ammattilaisten toimintaa.
Myös monet Oramon kollegat tulevat mielellään johtamaan akatemian sinfoniaorkesteria, luomaan suhteita tulevaan muusikkosukupolveen.
”On kiva kohdata uutta sukupolvea, se on ennakkoluulotonta porukkaa. Opiskelijat ovat tosi motivoituneita, ja orkesterin taso on hyvä. Kun produktioita on vähän, on tärkeää, että ne ovat hyviä ja hyödyllisiä.”
Vaihtoehtoja professuurin organisointiin
Professuurinsa aikana Oramo on pohtinut myös toiminnan ja vastuiden organisointia uudella tavalla.
”Olen viihtynyt tosi hyvin. Yhdistetty orkesterinjohdon ja orkesterikoulutuksen professuuri on kuitenkin aika iso pala yhdelle osa-aikaiselle ihmiselle. Voisi miettiä myös toisenlaista ratkaisua; kenties akatemia voisi saada valovoimaiset ihmiset molemmille alueille”, Oramo sanoo.
”Orkesterinjohdon professori voisi keskittyä kapellimestarikoulutukseen. Lisätyön omaisesti hän voisi toisinaan johtaa myös talon sinfoniaorkesteria. Toinen vastaisi kuitenkin orkesteritoiminnan kokonaiskehittämisestä ja pitäisi säännöllisesti yhteyttä nimekkäisiin kapellimestareihin.”
Professuurinsa aikana Oramo on jatkanut aktiivista kansainvälistä kapellimestariuraansa eturivin orkestereissa ympäri maailmaa. Professuurin päättymisen myötä ura jatkuu yhä intensiivisempänä, ja tilaa on myös uusille avauksille.