Puolueiden paneelikeskustelussa tasa-arvoista taidekasvatusta pidetiin erittäin tärkeänä
Taideyliopisto kutsui marraskuussa seitsemän puolueen edustajat keskustelemaan taidekasvatuksen ja -koulutuksen tulevaisuudenvisioista.
Taideyliopisto järjesti 14.11. Helsingin Svenska Teaternissa taidekasvatuksen ja -koulutuksen visioiden julkaisutilaisuuden, jonka yhteydessä seitsemän suurimman eduskuntapuolueen edustajat ottivat paneelikeskustelussa kantaa visioihin ja kertoivat näkökulmistaan taidekoulutukseen ja -kasvatukseen.
Nyt vaalien lähestyessä on aika palata puolueiden ehdokkaiden ajatuksiin. Mitä Eveliina Heinäluoma (SDP), Mari Holopainen (Vihr.), Veronika Honkasalo (Vas.), Kristiina Kokko (Kok.), Silvia Koski (Peruss.), Eeva Kärkkäinen (Kesk.) ja Julia Ståhle (RKP) sanoivat marraskuussa taiteesta, taidekasvatuksesta ja sen resursseista?
Pedagogisesti tasokas taidekasvatus ja harrastukset kaikille
Vision yhtenä tavoitteena on saada pedagogisesti tasokas taidekasvatus ja -koulutus sekä kulttuuriharrastukset kaikkien ulottuville. Saavutettavuuteen ja yksilöllisiin opintopolkuihin tulee siis panostaa. Paneelissa pohdittiin, miten taidetta tuodaan nuorille ja lapsille ja ketkä ovat mahdollisesti jääneet taiteen ulkopuolelle.
”Taiteen perusopetuksen saavutettavuutta parannettava laajentamalla sen piiriin pääseviä. Toisen asteen koulutuksessa taidekoulutus painottuu pääosin lukioon, joissa on paljon enemmän taidekasvatusta verrattuna ammatillisiin oppilaitoksiin. Miksi olemme jättäneet melkein puolet ikäluokasta ulkopuolelle?”, kokoomuksen Kristiina Kokko kysyy puheenvuorossaan.
”Taidetta tuodaan väärin keinoin lapsille ja nuorille. Kulttuurirahaston taidetestaaja-hankkeessa tuli ilmi, ettei nuorilta ja lapsilta kysytty, minkälaista taidetta he haluaisivat kuluttaa. Taiteen kentällä voi edelleen olla toimijoita, jotka vahvistavat taiteen hierarkiaa”, vasemmistoliiton Veronika Honkasalo nostaa esille.
”Konkreettinen keino on tuoda kulttuuri ja harrastustarjonta osaksi koulupäivää, jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi perhetaustastaan riippumatta mahdollisuus lähteä harrastustoimintaan mukaan”, keskustan Eeva Kärkkäinen ehdottaa.
Perussuomalaisten Silvia Koski nosti esiin alueellisen tasa-arvon.
”Taidetta ei saa keskittää kantakaupunkeihin. Se heikentää harvaan asuttujen alueiden taidekasvatuksen ja kulttuuripalveluiden saatavuutta. Oppilaitosten alueellinen jakautuminen on otettava resursseissa ja taidekoulutuksen järjestämisessä huomioon”, perussuomalaisten Silvia Koski sanoo.
Taiteenalojen kasvatuksen ja koulutuksen resursseja vahvistettava
Vision toisena tavoitteena on vahvistaa taidekasvatuksen ja -koulutuksen yhteistyötä muun yhteiskunnan kanssa. Näin taiteen sivistystä ja hyvinvointia edistävät vaikutukset ulottuvat entistä laajemmin eri sektoreille ja alan ammattilaisten työllistymismahdollisuudet paranevat. Myös taiteenalojen kasvatuksen ja koulutuksen resursseja on vahvistettava, jotta alalla on mahdollisuus kehittyä.
Paneelissa pohdittiin kasvatuksen ja koulutuksen rahoitusta ja ammatillisen koulutuksen tilanne nousi jälleen esiin.
”Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta leikattiin viime kaudella. Se vaikuttaa nuoriin ja itse opintotarjontaan. Tulevat vaalit ovat jälleenrakennus vaalit. Tällä kaudella kertynyt valtion velka on saatava taittumaan, mutta se täytyy tehdä vastuullisesti”, SDP:n Eveliina Heinäluoma toteaa.
”Taidekasvatuksen tuominen muun muassa varhaiskasvatuksen on kunnallisten päättäjien käsissä ja kysymys on siitä, miten kunnat resursoivat varhaiskasvatuksen. Jos varhaiskasvatuksessa ei ole tarpeeksi henkilökuntaa, jotka voivat viedä lapset katsomaan kulttuuria niin taidekasvatus ei tapahdu”, RKP:n Julia Ståhle sanoo.
Vihreiden Mari Holopainen nosti esiin prosenttitavoitteen, jolla tarkoitetaan kulttuurin rahoituksen kasvattamista pysyvästi yli prosenttiin valtion budjetista. Vihreiden vaaliohjelman mukaan kulttuurin roolia on vahvistettava osana kuntien elinvoima- ja elinkeinopolitiikkaa.
”Ensikaudella pitäisi sitouta prosenttitavoitteeseen, mikä toki tulee olemaan nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen nähden vaikeaa. Meillä on takana koronakriisi ja valtio on velkaantunut. Taiteesta ja koulutuksesta ei saisi kuitenkaan leikata, sillä ne ovat yhteiskunnan peruspilareita.”
Suomen eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 2.4.2023.
Mitkä taidekasvatuksen ja koulutuksen visiot?
Taideyliopisto on käynnistänyt vuosina 2019–2021 kolme taidekasvatuksen ja -koulutuksen kansallista visiotyötä. Musiikin, kuvataiteen ja esittävien taiteiden visioilla tavoitellaan yhteistä näkemystä koulutuksen kehittämistarpeista, tavoitteista ja toimenpiteistä. Visiot ovat arvokkaita suunnannäyttäjiä koulutuspoliittiseen päätöksentekoon ja osallistuvat keskusteluun tulevaisuuden arvoista. Visioiden toimenpide-ehdotukset on tarkoitettu toteutettaviksi vuoteen 2030 mennessä.