Professori Andy Best: ”Tärkeintä on, että meillä on oikeasti mahdollisuus työskennellä kestävästi”
Kuvataideakatemian kuvanveiston professori Andy Best kertoo, että kuvaveistossa hyödynnetään mahdollisimman paljon kierrätettyjä ja vaihtoehtoisia materiaaleja. Artikkeli on osa sarjaa, jossa haastattelimme Taideyliopiston työntekijöitä ja opiskelijoita ekologiseen kestävyyteen liittyvistä teemoista.
Miten ekologisen kestävyyden teemat, kysymykset tai käytännöt näkyvät omassa opetuksessasi ja taiteellisessa työskentelyssäsi?
Kokosimme luentosarjan nimeltä ”Sculpture on a burning planet”, joka koostuu vierailuluennoista ja jonka aiheena on ”kuinka tehdä taidetta ekokriisien aikakaudella”. Aiomme myös julkaista samannimisen kirjan, jonka lukujen kirjoittajiin kuuluu luentojen puhujia ja joukko muita kirjailijoita ja taiteilijoita.
Yritämme myös toimia kestävällä tavalla opetuksessamme ja taiteellisessa työskentelyssämme kuvanveisto-opiskelijoiden kanssa työpajoissa. Olemme kirjanneet muistiin ”kestävän kuvanveiston ja huolenpidon kulttuurin” periaatteet, ja näiden periaatteiden jalkauttaminen arjen käytäntöihin ja tietoisuuteen on työtä, jota edistämme jatkuvasti. Työskentelemme erilaisten kierrätettyjen ja vaihtoehtoisten materiaalien parissa, suosimme kestävimpiä perinteisiä materiaaleja kuten savea ja lampaanvillaa ja teemme yhteistyötä muiden taiteilijoiden ja instituutioiden kanssa. Esimerkiksi muovin kieltämiseen sijaan tavoitteenamme on lisätä tietoisuutta materiaalien alkuperästä. Monet kestävyysteemat kietoutuvat yhteen myös työtilan turvallisuuden ja huollon kanssa. Tämän tiimoilta meillä on tosin ollut joitain vaikeuksia, joista suurin osa liittyy varastotilan puutteeseen ja mahdollisuuteen lajitella ja kierrättää kaikkia materiaalejamme kunnolla. Käytäntöjä kyllä kehitetään eteenpäin, mutta työ on hidasta.
Suunnittelemme myös opintomatkaa Lappiin, missä tarkoituksena olisi työskennellä saamelaistaiteilijoiden kanssa ja nähdä millaisia vaikutuksia kaivosteollisuudella on luontoon. Keväällä 2023 saimme tänne vierailevan professorin Shetlandinsaarilta, Skotlannista. Hän on käsitellyt kotisaarensa ongelmallisia tuulipuistohankkeita taiteessaan.
Itse olen purjehtinut Itämerellä 25 vuoden ajan purjeveneellä, ja viimeisen kolmen vuoden aikana olen kutsunut taiteilijoita ja tutkijoita katamaraanillemme, jotta he voisivat kokea meren, työskennellä yhdessä ja nähdä meren ekologisen tilan omin silmin. Hankkeen nimi on Imagining Godzilla, ja se jatkuu nyt myös kunnon rahoituksen avulla. Lisäksi me vierailemme näillä matkoilla tutkimusasemilla ja kohtaamme veneilijöitä, jotta tietoisuus Itämeren ongelmista ja kestävästä veneilystä lisääntyisi.
Miksi ekologinen kestävyys on mielestäsi tärkeää tai kiinnostavaa omassa työskentelyssäsi?
Se on aikamme tärkein teema ja samalla vakavin ongelma, mutta silti uutisia lukiessa ei tunnu siltä. Miljoonat ihmiset kärsivät ekokriisien seurauksista jo tänäkin päivänä, emmekä ole menossa mihinkään parempaan suuntaan. Joten se on tosiaan tärkeä, kiinnostava ja myös hyvin välttämätön teema.
Mikä Taideyliopiston rooli on mielestäsi ympäristöasioissa tai millainen sen pitäisi olla?
On tietysti tärkeää, että yliopisto ottaa kantaa ja osoittaa että tämä on tärkeä asia kaikilla tasoilla. Myös useimmat opiskelijat odottavat tätä. Minulle tärkein asia on, että meillä on oikeasti mahdollisuus työskennellä kestävästi arjessa.
Tämä luo perustan ja synnyttää motivaation laajemmille, strategisimmille ja edistyksellisimmille mutta myös abstraktimmille ja filosofisimmille teemoille ja toimille ekologisuuden parissa.
On myös tärkeää opettaa opiskelijoille kestävää ajattelua ja kierrätettyjen materiaalien hyödyntämistapoja. Mutta tätä kaikkea varten tarvitsemme hyviä tiloja ja mahdollisuuksia konkreettisesti tehdä töitä kestävällä tavalla työtiloissamme.
Taideyliopiston strategian neljäs tavoite on, että ”taide on osa ekologisen kestävyyskriisin ratkaisua”. Mitä ajatuksia tämä herättää? Jos taide on tai olisi osa ratkaisua, mitä kaikkea se mielestäsi voisi tarkoittaa käytännössä?
Minusta taiteessa on potentiaalia, koska usein se ei ole niin suoraan linkittynyt tarpeeseen tehdä rahallista voittoa kuin jotkut muut yhteiskunnan osa-alueet. Taiteilijat ovat usein persoonaltaan luovia ihmisiä, jotka keskittyvät enemmän yhteiseen hyvään ennemmin kuin henkilökohtaisiin hyötyihin, rahaan tai voittojen maksimoimiseen. Tämä on hyvä perusta asioiden tarkastelemiseen kokonaisvaltaisesti ja myös konkreettisiin toimiin ryhtymiseen. Toki taiteella voi myös lisätä ihmisten tietoisuutta ja vaikuttaa muillakin tavoin.
Millainen taide on viime aikoina tehnyt sinuun vaikutuksen ympäristöteemojen äärellä ja millaisen vaikutuksen? Voit kertoa jonkin esimerkin.
Taidemuodoista minua on kiinnostanut esimerkiksi 70- ja 80-lukujen sekä sitä uudempi maataide, erityisesti Richard Longin ja Andy Goldsworthyn myöhäisemmät työt, joissa taiteilijat ovat työskennelleet kunnioittavasti ja sopusoinnussa luonnon paikkojen ja ympäristöjen kanssa niiden tuhoamisen tai häiritsemisen sijaan. On myös ollut mielenkiintoista seurata joidenkin tieteilijöiden ja taiteilijoiden yhteistöitä, jossa taiteilijatkin saattavat tehdä tieteellisistä löydöistä tai ilmiöstä lähestyttävämpiä suurelle yleisölle.
