Postcard from Morocco antaa tulkinnanvaraa lavastuksen ja puvustuksen suunnitteluun
Klassikko-ooppera Postcard from Morocco saa Suomen kantaesityksensä 28.3.2025 Sibelius-Akatemian oopperassa. Sibelius-Akatemian näyttämö- ja puvustomestarit Mikko Elonen ja Pia Lasonen vastasivat kysymyksiin työstään produktiossa.
Kuka olet ja mitä teet Taideyliopistossa?
Pia: Olen Pia Lasonen, toimin Sibelius-Akatemian puvustomestarina ja teen pukusuunnittelua oopperakoulutuksen tuotantoihin. Olen talon ainoa virallinen puvustotyöntekijä, joten työnkuvani on aika monipuolinen. Suunnittelupuolella inspiraation etsimisen ja piirtämisen lisäksi työhöni kuuluu pukubudjetin ylläpito ja materiaalihankinnat. Huolehdin myös Sibelius-Akatemian omasta puvustosta, jossa on suunnilleen 300:n neliön edestä vaatteita, työtiloja ja rekvisiittaa. Tilanteen mukaan katson ompelijan kanssa, ompelenko pukuja itsekin ja onko esityksiä, joissa tekisin pukuhuoltoa tai pukijan töitä.
Mikko: Olen Mikko Elonen ja työskentelen Sibelius-Akatemiassa näyttämömestarina. Työhöni kuuluu aika kaikenkattavasti tarpeiston hallintaa ja valmistamista, lavasteiden rakentamista sekä esitysten ja harjoitusten näyttämömestarointia. Myös esitysten suunnittelu on osa työnkuvaani.
Miten olet päätynyt nykyiseen suunnittelijan työhösi?
Pia: Olen piirtänyt ja tehnyt vaatteita lapsesta saakka. Yläasteen opinto-ohjauksessa sain kuulla pukusuunnittelijan opintopolusta, ja lukion jälkeen pääsin Mikkelin Ammattikorkeakouluun silloiseen puvustuksen ja pukusuunnittelun koulutusohjelmaan. Kaksi kuukautta valmistumisen jälkeen kuulin parilta tuttavaltani, että Sibelius-Akatemiassa tarvitaan ompelijaa, ja tänne päädyin. Tein aluksi ompelijan ja pukusuunnittelijan assistentin töitä ja huolehdin puvustosta, ja vuonna 2015 tein ensimmäisen pukusuunnitteluni oopperakoulutukselle.
Mikko: Olen ollut vuodesta 2000 lähtien töissä erilaisissa taidelaitoksissa, esimerkiksi kaupunginteatterissa ja kansallisoopperassa. Aluksi Sibelius-Akatemiaan päädyttyäni lavastin kanditöitä ja pienempiä produktioita. Siitä olen edennyt nykyiseen tehtävääni täysmittaisten oopperoiden lavastajana. Ennen Sibelius-Akatemiaa olen toiminut myös äänimiehenä ja näyttämöteknikkona.
Nimeä jokin ikimuistoinen projekti urasi varrelta
Mikko: Kiinnostava produktio on ollut ainakin Figaron häät -ooppera keväältä 2024, jonka ohjasi israelilainen Noa Naamat. Ohjaajana Noa oli hyvin innostava ja kokeileva, ja lopputulos oli hieno tulkinta klassikko-oopperasta. Yhteistyöhömme kuului olennaisesti tiivis yhteydenpito, jonka seurauksena molemmilla oli koko ajan selkeä visio siitä, mitä haetaan ja tehdään.
Pia: Tavallaan kaikissa tuotannoissa on jotain mielenkiintoista. Puvustuksellisesti tuotannot vaihtelevat: välillä tehdään jotain tiettyä aikakautta, välillä esimerkiksi fantasiaa. Pidin kyllä hirveästi vuoden 2015 Yön kasvot -oopperasta, jonka toisena näytöksenä kuultiin Maurice Ravelin säveltämä Lumottu lapsi. Siinä on paljon fantasiaelementtejä, mikä on aina hauskaa.
Miten lähditte rakentamaan Postcard from Morocco -oopperan lavastusta ja puvustusta?
Pia: Tässä vaiheessa olemme keskustelleet ohjaaja Victoria Newlynin kanssa siitä, mihin ajankohtaan oopperan tapahtumat sijoitetaan. Luultavasti suunnilleen 1920-luvulle ”teatteriajassa” – puhumme teatteriajasta, kun aikaa ei ole millään tavalla määritelty tai se on vähän yhdistelmä kaikkea. Aika voi olla ”vähän jossain” tai ”ei missään”.
Victoria pitää siitä, että ajankuva näkyy puvustuksessa melko paljon. Tätä olemme tutkineet eri hahmojen kannalta. Osittain hahmoista kerrotaan tekstissä asioita, joita on helppo tulkita suoraan, mutta toisaalta kuvakset voivat olla myös symbolisia tai hahmot saattavat kertoa itsestään virheellistä informaatiota.
Mikko: Alussa oleellista on ollut kommunikoida Victorian kanssa ja luoda selkeytystä ja ymmärrystä hänen visiostaan. Yritämme selvittää, mitä rivien välistä löytyy ja mitä oopperassa halutaan syvemmällä tasolla sanoa. Tavoitteena on ilmentää oopperan viesti ja merkitys näyttämölle fyysisesti toimivalla lavasteella, jossa on hyvä esiintyä ja joka tarjoaa mahdollisuuksia erilaisille näyttämöratkaisuille.
Yleisesti lavastusta suunniteltaessa ajankuva voi olla määrittelevä raami, josta lähteä liikkeelle – jos sellainen on olemassa. Aloitamme näyttämöharjoitukset helmikuussa, kun Victoria tulee Helsinkiin. Tällöin lavastuksen tulisi olla jo hyvin pitkälti valmis.
Millainen ooppera Postcard from Morocco on omasta näkökulmastasi?
Mikko: Postcard from Morocco on sikäli kiinnostava ooppera, ettei siinä ole tarinaa ainakaan perinteisessä mielessä. Teoksessa on yksittäisiä lauluja, jotka ovat vähän epäselvästi liitoksissa toisiinsa tai eivät liitoksissa lainkaan. Tämä jättää aika paljon vapaata tilaa sille, mihin ympäristöä lähdetään viemään ja millaista tunnelmaa haetaan. Alkuperäisen libreton tapahtumathan sijoittuvat juna-asemalle, mutta kevään versiossa näin ei tehdä. Mikään ei myöskään liity Marokkoon tai postikortteihin, joten lähestymme produktiota aika puhtaalta pöydältä. Musiikillisesti teos on myös hyvin kiinnostava, ja kuulemme laaja-alaisesti erilaisia musiikkityylejä.
Pia: Puvustuksen osalta olemme puhuneet paljon, minkä ikäisiä hahmot ovat. Tekstissä puhutaan aika paljon muistoista tai mielikuvista, ja ajatukset ja tilanteet polveilevat – hahmojen tarinoita kerrotaan melko epäloogisessa järjestyksessä. Teos antaa tulkinnanvaraa melko paljon! Suurin osa laulajista on todennäköisesti myös koko ajan lavalla, mikä vaikuttaa esimerkiksi piilossa tehtävien pukuvaihtojen vähäiseen määrään.