Outi Pieski: Taide syntyy aina erilaisista lähtökohdista
Taideyliopiston Vuoden alumni 2021 Kuvataideakatemiasta on kuvataiteilija Outi Pieski.
Kuvataiteilija Outi Pieskille kuvataiteen tekeminen on aina ollut luonteva osa itseilmaisua.
”Olen ollut ujo, joten taiteesta on tullut minulle elintärkeä kommunikoinnin väline.”
Hänelle opiskelu Kuvataideakatemiassa oli luonteva jatke Helsingin kuvataidelukiolle. Omaan opiskelupolkuunsa hän on tyytyväinen.
”Minulle koulutus merkitsi pääsemistä merkittävän tukiverkoston piiriin. Sen myötä sain tukea, jota tarvitsin kehittyäkseni taiteilijaksi”, hän sanoo.
Outi Pieski näkee koulutuksen merkityksen myös laajemmin. Vähemmistökulttuurin eli saamelaisten edustajana hän on näyttänyt esimerkkiä nuorille.
”Taidekorkeakoulu on osa taideinstituutiota, jolla on paljon valtaa. Vain harvat pääsevät nauttimaan sen resursseista. Monet nuoret voivat kokea, että ne resurssit ovat heille saavuttamattomia, että se ei ole heitä varten. Siksi on tärkeää näyttää esimerkkiä, että kuvataiteen kenttä ei ole vain länsimaisesta kulttuurista kumpuavaa, vaan mistä tahansa kulttuuritaustasta tulevat ihmiset voivat olla osa sitä omista lähtökohdistaan käsin.”
Tilaa löytää omat väylänsä
Outi Pieski pitää tärkeänä, että taidekoulu pystyy tarjoamaan työkaluja myös niille opiskelijoille, joiden tausta ei ole länsimaisen taiteen traditioon nojaavaa.
”Oma opiskeluaikani oli vahvaa oman itsen ja identiteetin hakemista. Oli hienoa, että koulussa annettiin sille tilaa ja ymmärrettiin, että erilaisesta kulttuuripiiristä tulevana en aina saanut sieltä riittävää tukea. Sain tilaa hakea omia polkujani.”
Opiskeluaikana Pieski työskenteli paljon pohjoisessa ja opiskeli myös pohjoissaamen kieltä Inarissa.
”On tärkeää tukea myös niitä koulutukseen hakeutuneita, joiden taidekehitys pohjautuu muuhun kuin länsimaiseen traditioon. On mietittävä, miten mahdollistaa koulutuksessa monikulttuurisuutta. Itse koin, että Kuvataideakatemiassa opiskellessa olin irrallinen omasta elinpiiristäni. Työskentelin jonkinlaisessa epätilassa, kuplassa, jossa oli vaikea löytää omaa ilmaisua. Koin sen olevan helpompaa olemalla suhteessa niihin elinpiireihin, jotka auttoivat oman identiteettini rakentumisessa.”
Taide syntyy aina erilaisista lähtökohdista
Outi Pieski on omissa teoksissaan käsitellyt ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta alkuperäiskansojen näkökulmasta. Hän työskentelee usein saamelaisesta visuaalisesta perinteestä duodjista käsin. Hän on halunnut omalla esimerkillään kertoa, että jokaisella on oma henkilökohtainen historiansa, johon ollaan suhteessa ja josta voi ammentaa.
”Näen, että vähemmistökulttuurien ongelmat liittyvät toisiinsa ja globaalilla tasolla ne liittyvät lopulta luonnonsuojelukysymyksiin. Kun yhteiskunnassa marginaalissa tai sivussa olevat vähemmistöjen edustajat pääsevät ääneen, voi esiin nousta aiheita, jotka ovat kaikille ajankohtaisia ja merkityksellisiä.”
Outi Pieski muistuttaa, että taide on aina sidoksissa tekijäänsä ja hänen asemaansa maailmassa. Joillakin tähän asemaan liittyy enemmän etuoikeuksia, toisilla taas esteitä.
”Mielestäni vähemmistökulttuurien taiteen eksotisointi tai toiseuttaminen voi vähentyä, kun ymmärretään, että kaikki taide on erilaisista lähtökohdista syntyvää ja sidoksissa valtarakenteisiin eikä niistä irrallista vapaata taidetta ole olemassakaan.”
Outi Pieskin mukaan taide syntyy vaikutteista. Siksi on tärkeää, mistä vaikutteita saa ja että ymmärtää niiden syvyyden, näkee asioiden taakse.
”Koen, että maalaamisella vahvistan omaa suhdettani maahan ja sukuun. Se on teko tai rituaali, joka vahvistaa asioita, joihin haluan sitoutua.”
Monikulttuurisuuden edistämiseen tarvitaan uudenlaisia yhteistyötapoja
Pieskin mielestä taide edistää monikulttuurisuutta. Vaikka jokainen työskentelee omista lähtökohdistaan ja taiteessa näkyvät kulttuuriset erot, taiteen pohjimmainen viesti on kuitenkin yleensä sama kulttuurista riippumatta.
Hän uskoo, että monikulttuurisuus taideopetuksessa edistyisi tehokkaasti instituutioiden rakenteiden muuttamisen kautta.
”Se vaatii lisää keskustelua siitä, ketkä pääsevät koulutukseen, millaista henkilökuntaa sinne valitaan, mihin suuntaan monikulttuurisen taiteen opetuksen rakenteita kehitetään. Kaikki nämä seikat vaikuttavat.”
Rakenteiden muuttumista voisi edistää uudenlaisella yhteistyöllä.
”Koska länsimaisen taidekorkeakoulun omat resurssit tukea eri lähtökohdista tulevien opiskelijoiden kasvua taiteilijana ovat rajalliset, pitäisi yhä enemmän tehdä yhteistyötä erilaisten paikallisyhteisöjen kanssa ja etsiä uudenlaisia yhteistyötapoja. Näin toimimalla voitaisiin tukea erilaisia kulttuurisia rakenteita”, Pieski miettii.
Hänen mielestään myös paikallisuuteen keskittyminen olisi erittäin tärkeää.
”Nykytaiteen ikuinen trendi on kansainvälisyys, mutta entä jos se käännettäisiin paikallisuuteen. Globaaleja kysymyksiä tulisi käsitellä enemmän pienyhteisöjen ja paikallisuuden kautta. Näin saisimme rakennettua kestävämpää kehitystä. Siinä rakennustyössä taiteella on suuri rooli.”
***
Vuoden alumnien valinta on vuosittain jaettava tunnustus Taideyliopiston kasvateille, jotka ovat toiminnallaan vahvistaneet esikuvallisesti taiteen ja taiteilijakoulutuksen ainutlaatuista arvoa ja merkitystä.