Nykytaiteen historian ja teorian opiskelija: Eri näkökulmille on aina tilaa, mutta perusteita monesti kysytään
Mikael Palmu opiskelee nykytaiteen historian ja teorian kandidaattiohjelmassa. Lue hänen haastattelunsa.
Kuka olet ja mistä tiesit, että haluat opiskella Taideyliopistossa?
Olen Mikael Palmu ja opiskelen toista vuotta Nykytaiteen historian ja teorian kandiohjelmassa.
Päädyin hakemaan kandiohjelmaan sattumalta. Olin etsinyt tietoa eri opiskelumahdollisuuksista ja tarkastanut melkein kaikkien Suomen yliopistojen eri vaihtoehdot. Kandiohjelmassa useat mielenkiinnon kohteeni yhdistyivät, joten päätin kokeilla hakemista.
Mitä sinulle jäi mieleen hakemisesta tai pääsykokeista?
Parhaiten jäi mieleen haastattelupäivä. Hakuprosessiin kuului useamman tekstin palauttaminen. Kaikki tämä kuitenkin tapahtui tietokoneen ääreltä kotona, tehtävät olivat vain irrallisia tekstejä, joita jonnekin lähettelin. Matkalla haastatteluun alkoi koko tilanne tuntumaan aidolta. Haastattelun jälkeen ajattelin, että tässä se nyt on. Salee syksyllä opiskelen tätä.
Mikä on opiskelussa parasta?
Opiskelu on todella monimuotoista ja vapaata. Voi olla, että saman viikon aikana päädyn tekemään monenlaisia asioita. Esimerkiksi tänä syksynä olen suunnitellut zineä, käynyt monissa tapahtumissa ja osallistunut kahteen eri lukupiiriin. Nyt pitäisi pian aloittaa kuvitteellisen avantgarde-taiteilijan manifeston kirjoittaminen.
Mikä on ollut opiskelussa haastavinta?
Kuvataideakatemian uusi rakennus Mylly on minulle haastava opiskeluympäristö. Varsinkin talvisin unelmoin koulusta, jossa jokaisessa luokkahuoneessa on ikkunat. Jos nämä ikkunat pystyisi lisäksi avata, olisin onnellinen.
Mieleenpainuvimpia kokemuksia opintojesi aikana?
Tänä syksynä pääsin mukaan Trans*Creativen järjestämän symposiumin yleisöön. Kolmen päivän ajan en tehnyt muuta, kuin seurasin esityksiä, paneelikeskusteluita ja kirjoitin muistiinpanoja. Kirjoitimme kanssaopiskelijan Erika Ryppievan kanssa symposiumista myös artikkelin Nykytaiteen historian ja teorian opiskelijoiden perustamaan Nyyh-julkaisuun. Symposium tuntui merkittävältä tapahtumalta, mutta lisäksi oli ihanaa päästä työstämään tekstiä yhdessä ystävän kanssa.
Miten kansainvälisyys näkyy/on näkynyt opinnoissasi?
Kursseillamme on usein vierasluennoitsijoita myös muualta kuin Suomesta. Viime vuonna myös kokonainen kurssi, Nykytaiteen ajankohtaiset kysymykset, oli kanadalaisen kirjailijan Kim Dhillonin järjestämä. Kurssi on ollut yksi suosikeistani ja oli mahtavaa päästä kuulemaan hänen opetustaan. Kurssilla luimme myös useiden kanadalaisten kirjailijoiden tekstejä. Nämä kirjailijat, kuten Billy-Ray Belcourt, olivat minulle ennestään tuntemattomia ja tarjosivat uusia perspektiivejä.
Mitä ennakkoluuloja sinulla oli opinahjostasi ja mitä ajattelet niistä nyt?
Oletin, että eri kysymykset liittyen taiteeseen, joita minulla on, tulisivat vastatuiksi. Ajattelin jostain syystä, että joitain asioita liittyen vaikkapa taiteen arvoon ja merkitykseen voisi kohdella itsestäänselvyyksinä ja tästä jatkaa eteenpäin. Näitäkin ajatuksia on opintojeni aikana haastettu varsinkin vastuuopettaja Riikka Haapalaisen puolesta. Eri näkökulmille on aina tilaa, mutta perusteita monesti kysytään.
Loppujen lopuksi olen oppinut hyväksymään paremmin vastauksien löytämisen vaikeuden, jopa mahdottomuuden.
Mitä haaveilet tekeväsi valmistumisesi jälkeen?
Tällä hetkellä etenen yksi askel kerrallaan. Opintoihini kuuluu pelkästään kanditutkinto, joten todennäköisesti jatkan vielä opintojani.