Näyttelijäntaiteen maisteriohjelma syventää aiempaa osaamista
Haastattelimme kahta opiskelijaa, jotka tekivät kandin ammattikorkeakoulussa ja maisteriopinnot Teatterikorkeakoulussa. Miksi he halusivat jatkaa opintoja ja mitä niistä jäi käteen?
Näyttelijäntaiteen koulutusohjelman kaksivuotisiin maisteriopintoihin voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut kanditutkinnon teatterin tai tanssin tai muun esittävän taiteen alalta Suomessa tai ulkomailla. Maisteriopintoihin ei järjestetty hakua viime keväänä. Viime hausta on jo aikaa ja tänä vuonna aloituspaikkoja on peräti kuusi. Jatkossa haku on tarkoitus järjestää säännöllisesti joka toinen vuosi.
Miikka Wallin opiskelee parhaillaan maisteriohjelmassa. Hän valmistui kandiksi vuonna 2013 Lahden ammattikorkeakoulun Musiikki- ja draamainstituutista, missä hän opiskeli musiikkiteatterilinjalla.
”Olin tehnyt töitä kaiken aikaa valmistuttuani, joten oli mukava mennä takaisin kouluun. Opinnoissa on vapauttavaa työskennellä ilman tietynlaista tulosvastuuta, ja toisaalta opinnot ovat auttaneet poistamaan tiettyjä omia maneereja. Olen tehnyt muun muassa musikaaleja, ja nyt olen pystynyt syventymään muunlaiseen teatteriin. Tärkein syy opintojen jatkamiselle oli ammatillinen kehittyminen”, Wallin kertoo.
Heidi Ajanto sen sijaan opiskeli ensin kandin Turun taideakatemiassa, mistä hän valmistui vuonna 2016 teatteri-ilmaisun ohjaajaksi. Opintoihin kuului myös puolen vuoden oppilasvaihto Viroon. Hän valmistui Teatterikorkeakoulun maisteriohjelmasta vuonna 2019.
”Kandin jälkeen tein vuoden freenä töitä Helsingissä, mutta nopeasti päätin jatkaa opintojani. Turussa opiskelimme kokonaisvaltaisesti teatteria, mutta halusin syventyä näyttelijäntyön opiskeluun. Lisäksi uskoin, että Teatterikorkeakoulusta valmistuminen parantaisi mahdollisuuksiani saada töitä”, Ajanto sanoo.
Wallin jää pian hoitovapaalle ja uskoo valmistuvansa ensi syksynä. Opinnot ovat avanneet uusia näkökulmia omaan työhön.
”Olen saanut paljon uusia ajatuksia sekä tekemiseeni että taiteelliseen ajatteluuni. Teatterikorkeakoulussa on tutkiva ja keskusteleva ilmapiiri. Ammattikorkeakoulu oli käytännönläheisempi koulu, joten maisteriopinnoissa olen päässyt pohtimaan syvemmin taiteilijuutta ja kysymään: Mitä on teatteri? Mikä on näyttelijä? Mihin teatteritaide on menossa?”, Wallin pohtii.
Opintojen sujuvuuteen vaikutti myös oma aikuistuminen.
”Kandivaiheessa olin tosi nuori ja etsin itseäni. Vuodet työelämässä ja iän karttuminen ovat rauhoittaneet minua. Enää en tuskaile freelancer-elämän epävarmuutta, vaan uskon paremmin siihen, että töitä löytyy. Tiedän, mitä haluan tehdä ja opiskella. Uskon, että kaikille näyttelijäntaiteen opiskelijoille on hyvä juttu, että opinnot avautuvat maisterivaiheessa ja mukaan tulee uusia ihmisiä, joilla on erilaisia kokemuksia taustallaan. Uudet ihmiset tuovat uutta energiaa”, Wallin toteaa.
Ajanto on samaa mieltä siitä, että maisteriopintojen aikana oli helpompi keskittyä itse opintoihin, kun ikää ja kokemusta oli enemmän.
”Teatterikorkeakoulussa oli hienoja, laadukkaita kursseja ja näkemyksellisiä opettajia. Kokonaisuutena opinnot olivat todella antoisat. Maisteriopinnoissa oli hyvin keskittynyt ilmapiiri, kun nuoruuden taiteilijaksi kasvaminen oli jo takana päin. Opettajiin oli myös helppo olla yhteydessä ja keskustelu oli vapaata”, Ajanto muistelee.
Hän painotti opinnoissaan näyttelijäntyöhön liittyviä kursseja.
”Koska aiemmat opintoni olivat laaja-alaiset teatterityön opinnot, valitsin nyt erityisesti näyttelijyyteen liittyviä kursseja, kuten puhekursseja ja tekniikkaa. Lauluopetuksen Teakissa koin erittäin laadukkaaksi, ja kaksi isompaa laulukurssia olivat kursseista hienoimpia. Kurssitarjonta oli todella laadukasta, ja yhteistyö Taideyliopiston eri osastojen kanssa oli myös antoisaa. Aluksi olin vähän ujo puhumaan ihmisille, mutta keräsin rohkeutta matkan varrella. Oli tärkeää tutustua opiskelijoihin ja opettajiin”, Ajanto toteaa.
Wallin haluaa käyttää tehokkaasti jäljellä olevan aikansa Teatterikorkeakoulussa.
”Siellä on todella kiinnostavia kursseja tarjolla ja syvennyn niihin mahdollisuuksien mukaan. Olen samalla töissä Helsingin kaupunginteatterin Pieni merenneito -musikaalissa. Teatteritaiteen maisterin paperit ovat arvostetut maassamme ja uskon niiden auttavan työnhaussa jatkossa. Maisteriopinnot ovat myös kasvattaneet verkostojani sekä opiskelijoiden että opettajien piirissä”, Wallin kertoo.
Ajanto sai syksyllä 2020 kiinnityksen Seinäjoen kaupunginteatteriin.
”Teatterikorkeakoulua arvostetaan ja sain opinnoista myös rohkeutta työnhakuun. Sain opinnoistani Turussa ja Helsingissä hyvät valmiudet työskennellä. Seinäjoella olen saanut hienoja rooleja Humisevassa Harjussa ja Rouva C:ssä. Nyt toivotaan vain, että teatterit saadaan pidettyä auki”, Ajanto sanoo.
Teksti: Päivi Brink