Musiikkitalon urut nostavat Suomen maailman urkukartalle
Musiikkitalo saa pitkään kaivatut urut konserttisaliinsa. Käsityönä rakennetut Rieger-konserttisaliurut valmistuvat syksyn 2023 aikana ja ne otetaan käyttöön 1.1.2024. Rekkalastillinen soittimen osia on juuri saapunut orkesterilavalle kesän rakennustöitä varten. Kaksi urkuria, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin yliopistonlehtori Jan Lehtola ja lehtori Pekka Suikkanen kertovat tässä haastattelussa urkujen tarinan ideasta toteutukseen.
Musiikkitalon konserttisaliin suunniteltiin rakennusvaiheessa paikka uruille. Toive lähti talon sinfoniaorkestereilta, sillä monissa teoksissa urut ovat mukana orkesterisoittimena. Urut jäivät resurssisyistä kuitenkin rakentamatta.
Sibelius-Akatemian Kuopion yksikössä kirkkomusiikin yliopistonlehtorina toimiva Jan Lehtola kertoo, kuinka tarinassa tapahtui ensimmäinen kriittinen askel vuonna 2015.
”Soitin maaliskuussa 2015 Kaija Saariahon ”Maan varjot” -teoksen Suomen ensiesityksenä Radion sinfoniaorkesterin konsertissa Musiikkitalolla. Sähköuruilla soitettuna teos sai murskakritiikin. Jo ennen sitä olin hahmotellut Rondo-lehdessä ajatuksia urkuhankkeen käynnistämiseksi ja todennut, että tarvittaisiin yksi taho, joka antaisi taloudellisen pohjan urkujen rakentamiselle Musiikkitalon konserttisaliin”, Lehtola kertoo.
Tarvittu pohja syntyi kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 2017, kun säveltäjä Kaija Saariaho lahjoitti Musiikkitalon säätiölle miljoona euroa urkujen hankintaan. Saariaho on taustaltaan urkuri; soitin oli yksi hänen varhaisista instrumenteistaan Helsingin konservatoriossa.
Saariahon avausta seurasi lisärahoitus Helsingin kaupungilta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja säätiöiltä. Musiikkitalon säätiön järjestämä kampanja on lisäksi kerännyt kansalaisilta lahjoituksia yli 200 000 euroa.
Soitin, joka täyttää salin
Musiikkitalon uruista on tulossa poikkeuksellinen, 124 äänikertaa ja huippumodernia tekniikkaa käsittävä instrumentti. Itävaltalainen Rieger Orgelbau rakentaa urut käsityönä. Kooltaan ne lukeutuvat maailman suurimpien nykyaikaisten konserttisaliurkujen joukkoon.
”Akustiikka vaikuttaa lupaavalta. Normaalisti konserttisalin akustiikka on epäedullinen uruille, mutta Musiikkitalossa se näyttäisi olevan päinvastoin. Soitin soi niin, että se täyttää salin ja tulee yleisön lähelle, kuulijan iholle”, Lehtola iloitsee.
Urut taipuvat moneen: vanhaan musiikkiin, sinfoniamusiikkiin, moderniin musiikkiin – niin yksin soitettuna kuin ensemblen ja orkesterin kanssa.
”Lisäksi urut saavat ennennäkemättömän monumentaalisen julkisivun, jota rakentaja kutsuu veistokseksi. Sen muotokieli muuttaa mielikuvaa soittimesta”, Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin lehtori Pekka Suikkanen kertoo.
”Urut ovat visuaalinen taideteos, ja salista tulee niiden myötä uuden ajan ’instagrammattava’ design-olohuone, joka tekee Helsinkiä taas uudella tavalla tunnetuksi”, Jan Lehtola enteilee.
Urkujen kaksi soittopöytää – toinen vielä yllätys
Musiikkitalon urkuja on rakennettu kesäaikaan aina konserttikauden hiljennyttyä. Työt alkoivat rakenteiden valmistelutöillä kesällä 2019. Urkujen ensimmäiset varsinaiset osat saapuivat konserttisaliin viime kesänä. Kuluvan kesän rakennustöitä varten saatiin hiljattain taas tuore rekkalastillinen soitinta.
”Orkesterilavan yläpuolella on syvennys, jonne urkujen takaosan runkorakenteet ja suurimmat pillit asennettiin viime vuonna. Tänä kesänä rakenteet laajenevat ulospäin pari kolme metriä salin puolelle. Näkyvä osa koostu urkukaapista ja 3D-tulostetuista julkisivupilleistä”, Pekka Suikkanen kertoo.
Erikoista uruissa on sen kaksi soittopöytää, joista toinen on mekaanisella välityksellä kiinni uruissa ja toinen vapaasti liikuteltavissa orkesterilavalla. Koskettimistojen liikkeet välittyvät urkuihin sähköisesti.
”Rakentamo pitää liikuteltavan soittopöydän ulkoasun yllätyksenä. Onkin jännittävää nähdä lopputulos, sillä Rieger on käyttänyt aika rohkeitakin muotoiluja. Valmistajalle jännittävin vaihe on se, kun viimeiset pilliasennukset on tehty kesällä 2023 ja pillit äänitetty soinnillisesti tasapainoon. Silloin saamme lopullisen ’soivan kuvan’ uruista”, Lehtola kertoo.
Samainen valmistaja on rakentanut hiljattain uudet urut Göteborgiin – mutta aikanaan myös Helsingin ensimmäiset, sittemmin puretut konserttiurut Sibelius-Akatemian R-talolle 1930-luvulla.
”Ympyrä sulkeutuu, kun he palaavat nyt lähes sata vuotta myöhemmin Helsinkiin rakentamaan Musiikkitalon urkuja”, vuodesta 1981 Sibelius-Akatemiassa opettanut Suikkanen summaa. Hän toimi vuosina 1984-2014 myös Helsingin Vanhan kirkon urkurina.
Elävä instrumentti, jota kaikki pääsevät soittamaan
Urut halutaan pitää konserttielämän ytimessä avajaisista lähtien, elävänä osana Musiikkitalon toimintaa. Tätä tarkoitusta varten urkurakennuksesta vastaava asiantuntijaryhmä perusti syksyllä 2019 yhdistyksen, Musiikkitalon Urut Soimaan ry:n, joka toimii Musiikkitalon säätiön alaisuudessa.
Yhdistys vastaa urkujen käytöstä niiden valmistuttua eli järjestää ja tuottaa konsertteja sekä uutta musiikkia.
”Musiikkitalon toimijat, orkesterien intendentit ja säätiöt haluavat, että urut soivat ja palvelevat koko kulttuurikenttää. Se on elävä instrumentti, jota kaikki pääsevät soittamaan ympäri maan. Meillä on ollut koko ajan upea henki organisoida asioita, rakentaa yhteistyötä ja kerätä resursseja toimintaan”, Lehtola kertoo.
Ensimmäinen suuri ponnistus on kansainvälinen Kaija Saariaho -urkusävellyskilpailu, joka päättyy 29.10.2022. Kilpailu on avoin kaikille ikään ja kansalaisuuteen katsomatta. Uudet teokset – noin 30 konserttia – soivat salissa läpi avajaisvuoden 2024.
”Soitin mullistaa uruille säveltämisen. Löydämme uutta musiikkia. Emme vielä tiedä, mitä se on – löydämme sen vasta, kun urut soivat”, Lehtola sanoo.
Suurten estradien soitin mullistaa urkumusiikin opiskelun
Urut luovat uuden ulottuvuuden myös urkumusiikin opiskeluun ja kansainväliseen yhteistyöhön Sibelius-Akatemiassa.
”Integroimme opiskelijat heti urkujen konserttisalimaailmaan. Järjestämme akatemian sinfoniaorkesterin kanssa konserttiperiodeja, joihin urkumusiikin opiskelijat voivat hakea solistiksi. Myös päivittäinen harjoitteluaika on opiskelijoille – ja myös uruille – tärkeä. Urut pysyvät parhaassa kunnossa, kun niitä soitetaan paljon”, Lehtola sanoo.
”Huippusoittajat pääsevät pian soittamaan suurten estradien soitintyyppiä kotimaassaan. Omana opiskeluaikanani lähdimme hakemaan oppia eri puolilta Eurooppaa löytääksemme muun muassa aitojen barokkiurkujen kautta käsityksiä itse musiikista ja soittotavasta. Urkukanta Suomessa on siitä monipuolistunut niin, että enää ei tarvitse välttämättä lähteä ulkomaille soittimien perään, ja suuret konserttisaliurut omassa oppilaitoksessa laajentavat valikoiman aivan uudelle tasolle”, Suikkanen sanoo.
Musiikkitalo on kaiken kaikkiaan poikkeuksellinen opiskeluympäristö, jota etenkin monet Sibelius-Akatemian kansainväliset opiskelijat hämmästelevät.
”Toimimme upeassa instituutiossa – Musiikkitalossa – tämä on jo yksinään erityisyys; missään muualla opiskelu ei ole tällaista. Se on yksi syy myös siihen, miksi olemme yksi maailman parhaista musiikkikorkeakouluista”, Lehtola sanoo.
Onnellisten asioiden summa
Musiikkitalon urkujen rakentaminen on poikkeuksellinen hanke Suomen urkutaiteelle. Maailmalla konserttisaliurkuja rakennetaan tällä hetkellä Kaukoitään, eri puolille Eurooppaa ja Kiinaan.
”Kaikkiin tärkeimpiin konserttisaleihin tulee hienot urut ja niitä pidetään kunnossa. Musiikkitalon urut nostavat Suomen maailman urkukartalle: upeaan saliin tulee hienosti soiva soitin, joka on persoonallisen näköinen. Monet konserttisalit tunnistetaankin juuri uruistaan – vaikkapa Walt Disney Concert Hall ranskalaisia perunoita muistuttavista urkujen julkisivupilleistä”, Pekka Suikkanen muistuttaa.
”Tällä tarinalla on onnellinen loppu. Olen velkaa Kaijalle, että soittimesta tulee onnistunut ja että sitä myös käytetään. Nyt tarvitsemme tekoja – ja niitä on tulossa”, Lehtola sanoo.
* * *
Jan Lehtola ja Pekka Suikkanen ovat toimineet Musiikkitalon urkurakennuksesta vastaavassa asiantuntijaryhmässä sen perustamisesta, vuodesta 2017 lähtien. Työryhmän puheenjohtaja on Sibelius-Akatemian urkumusiikin professori ja urkutaiteilija Olli Porthan.
Lue lisää Musiikkitalon konserttisaliuruista
Aikajana
2006
- Musiikkitalon rakennustyöt käynnistyvät
- Urkuasiantuntijaryhmä luonnostelee tila- ja julkisivusuunnitelmia Musiikkitalon urkuja varten
2007
- Urkuhanke keskeytetään taloudellisista syistä
2011
- Musiikkitalo avataan 31.8.2011
2017
- Kaija Saariaho lahjoittaa miljoona euroa Musiikkitalon urkuja varten
- Helsingin kaupunki, opetus- ja kulttuuriministeriö ja säätiöt myöntävät lisärahoitusta urkuja varten
- Musiikkitalon säätiö perustaa urkurakennuksesta vastaavan asiantuntijaryhmän
- Musiikkitalon säätiö käynnistää lahjoituskampanjan urkuja varten
2018
- Urkujen rakentamissopimus Rieger Orgelbaun kanssa allekirjoitetaan
2019
- Musiikkitalon Urut Soimaan ry perustetaan vastaamaan urkujen elävästä käytöstä
- Urkujen rakenteiden valmistelutyöt alkavat kesällä Musiikkitalolla
2020
- Soittimen rakentaminen alkaa Itävallassa
- Urkusävellyskilpailu avataan maaliskuussa
- Urkujen rakenteiden valmistelutyöt jatkuvat kesällä Musiikkitalolla
2021
- Urkujen ensimmäiset varsinaiset osat saapuvat kesällä Musiikkitalolle ja osat asennetaan konserttisaliin
2022
- Lahjoituskampanja on kerännyt yli 220 000 euroa urkujen elävää käyttöä varten
- Urkujen 10 000 pilliä ja koneisto saapuvat Musiikkitalolle kesän rakennustöitä varten
2023
- Urkusävellyskilpailun tulokset julkistetaan
- Urut viimeistellään soinnillisesti ja niiden julkisivu rakennetaan kesällä
- Urkuja koeajetaan ja testataan vuoden viimeisen kolmanneksen aikana
2024
- Musiikkitalon urkujen avajaiset 1.1.2024
- Urkujen synnystä kertova tv-dokumentti julkaistaan
Lue lisää Musiikkitalon urkuhankkeesta täältä.
Lue Jan Lehtolan blogikirjoitus Musiikkitalon uruista täältä.
Lue Pekka Suikkasen blogikirjoitus Musiikkitalon urkujen rakennusvaiheista täältä.