Lehmien ja hevosten persoonat heräävät henkiin Lara Poen uudessa orkesteriteoksessa
Säveltäjä Lara Poe kuunteli tarinoita isoäitinsä lapsuudesta espoolaisella maatilalla. Lämpimistä kertomuksista syntyi seitsemänosainen teos Laulut maaseudulta, joka saa kantaesityksensä maailman suurimmalla klassisen musiikin festivaalilla BBC Promsilla elokuussa 2024.
Mistä inspiraatio teokseen Laulut maaseudulta tuli ja miten se muuttui sävellykseksi?
Jo alun perin tiesin, että kirjoittaisin tämän teoksen juuri Anu Komsille ja Sakari Oramolle. Olen kuullut Anun laulavan karjankutsua BBC Symphony Orchestran ”Total Immersion Dayn” aikana. Jo silloin ajattelin, että haluan ottaa siitä lisää selvää ja mietin, miten voisin käyttää sitä omassa työssäni. Isoäitini Heljä – lempinimeltään Tidi – kasvoi lapsena Espoossa maatilalla, jossa oli muun muassa lehmiä, hevosia ja sikoja. Sodan aikana tilalle oli myös tullut Karjalasta evakkoja eläimineen. Minulla oli aika geneerinen käsitys tästä kaikesta, mutta tämän prosessin kautta siihen tuli paljon lisää yksityiskohtia. Olen oppinut paljon isoäidin historiasta ja se on ollut hienoa.
Mistä tekstit kertovat?
Tekstit ovat otteita keskusteluistamme; esimerkiksi siitä, miten isoäitini kuvaili erilaisia eläinyksilöitä, lehmiä ja hevosia, ja evakkojen saapumista tilalle. Teos alkaa karjankutsulla, joka perustuu osittain transkriptioon kuulemastani perinteisestä karjankutsusta. Tein siitä oman sovitukseni. Tekstissä esiintyvät lehmät on kaikki nimetty. Ne ovat lehmiä isoäitini lapsuudesta, ja teoksessa kuvataan niiden persoonallisuuksia sanoin ja sävelin. Löytyy Mustike, Mansike, Pähkinä ja muitakin: tarinat kertovat niiden luonteista ja siitä, miten esimerkiksi osa tuppasi karkailemaan naapurin pelloille vaikka niitä yritettiin pitää laitumella vaikka minkälaisin konstein.
Myrsky-osan tekstin tein yhteistyössä tätini kanssa. Hevoset kertoo sodassa olleista suomenhevosista. Ympyrä-niminen hevonen esimerkiksi johdatti muut perunakellariin turvaan kuullessaan lentokoneen äänen, Piirto puolestaan ei suostunut ylittämään siltoja. Olen erilaisilla tekstuureilla, orkestraatiolla ja rytmisillä ratkaisuilla halunnut ilmaista kunkin eläinyksilön persoonaa. Karjalaiset evakot tuovat mukanaan teokseen kansanlaulumuistumia esimerkiksi sävelmästä Karjalaiset paimenet.
Minkälaista on ollut yhteistyö Anu Komsin kanssa ja minkälaista on säveltää juuri tietylle äänelle?
Säveltäjällä pitää olla hyvin tarkka mielikuva siitä laulajasta, jolle kirjoittaa. Ensin pitää opetella tuntemaan ääni hyvin kuuntelemalla paljon esimerkiksi äänitteitä tai konsertteja. Siitä se sitten lähtee. Anu Komsi tuli prosessiin mukaan aika varhaisessa vaiheessa ja huomioin sen, mitä hän kertoi äänestään. Tämä on oleellista varsinkin tässä tapauksessa. Anulla on todella hieno ääni ja uniikki äänenväri ja ääniala. Hän on myös tehnyt yhteistyötä monen muun säveltäjän kanssa. Tämäkin vaikutti prosessiin: hän osasi selittää ja näyttää, mikä toimii hänen äänelleen ja mikä ei. Hän on kantaesittänyt useita teoksia ja hänelle kirjoitetuista teoksista on myös olemassa paljon äänitteitä. Tämäkin auttoi hahmottamaan, millainen hänen äänensä on. Iso osa yhteistyöstä on aina käytännönläheistä. Laulajalle ylipäätään on usein hyvä, jos teoksessa on hänelle jotakin harmonista pohjaa: se lisää varmuutta. Anu laulajana on kuitenkin tämän teoksen keskipiste ja välittää tarinan. Myös teoksen instrumentaatio on rakentunut pitkälti Anun äänen ehdoilla.
Minkälainen luomisprosessi tämän teoksen kirjoittaminen oli?
Tässä teoksessa teksti oli keskeinen lähtökohta. Minulla oli jonkunlainen käsitys siitä, millaisia harmonisia alueita haluaisin eri puolelle teosta ja millaisia luonteita haluan teosten eri osille. Huomaan, että olen myös säästellyt tiettyjä värejä, sointirekistereitä ja sävyjä tiettyihin kohtiin, jotta ne erottuisivat ja kuuluisivat paremmin.
Miten toivoisit että tämä teos kenties muuttaisi ihmisten ajatusta suhteestaan eläimiin?
Hevoset ovat olleet oleellinen kulkuväline ja lehmät ovat olleet tärkeitä tuotantoeläimiä. Tässä teoksessa eläimillä on kuitenkin hyvin erilainen rooli. Ehkä haluaisin tuoda yleisesti esille sen, että nämä lehmät ja hevoset eivät olleet vain talouseläimiä – ne olivat jokainen omia yksilöitään omine persoonallisuuksineen. Niillä oli omat käytöstavat ja jotkut niistä olivat myös hankalia. Halusin tuoda esiin myös, sen, että sota vaikutti eläimiinkin. Tämä on samalla metafora sille, miten sota vaikuttaa laajemmin yhteiskuntaan – se tulee myös esille Karjalaiset-osassa.
Olet opiskellut Royal College of Musicissa. Minkälaisia olivat sävelyksenopinnot siellä?
Ne sisälsivät lähinnä sävellystunteja ja tarjosivat aika paljon aikaa kirjoittamiseen – vaikkakin niille oli usein hyvin tiukatkin aikataulut. Opiskeluvaiheessa oppilaitos usein tekee tämän puolestasi ja tarjoaa deadlinet. Nykyään en enää haluaisi kasata useita projekteja päällekkäin ihan samalla tavalla – itselleni toimii se, että saa keskittyä yhteen projektiin kerrallaan. Oleellista olisi myös löytää sävellysopettaja, jonka kanssa tulee hyvin juttuun. Tästä itselläni on ollut hyviä kokemuksia – pääopettajani Royal College of Musicissä oli Kenneth Hesketh. Hän on todella hyvä opettaja ja olen oppinut häneltä tosi paljon. Tämän jälkeen olen suorittanut tohtoriopintojani King’s College Londonissa, ja siellä olen George Benjaminin oppilas – hän on myös erinomainen opettaja. Työelämässä säveltäjän on mielestäni tärkeä osata oma asiansa hyvin ja toisaalta mennä ja kuunnella, mitä maailmassa on – oppia tuntemaan ympäristönsä. On myös hyödyllistä verkostoitua: löytää ihmisiä, jotka voivat esittää teoksiasi tai joilta voi tarvittaessa kysyä apua, jos tulee kysyttävää vaikkapa tietyn instrumentin soinnista tai sille kirjoittamisesta.
Minkälaisia mahdollisuuksia sinulla säveltäjänä on vaikuttaa yhteiskunnan ilmiöihin?
Voin ehkä osaltani tuoda kulttuuria enemmän esille. Mielestäni lapsille tulisi myös esitellä avoimesti nykysäveltäjiä – kertoa ja osoittaa, että hekin voivat itse säveltää, ettei sille ole mitään estettä. Englannissa ei ole esimerkiksi julkista rahoitusta samalla tavoin kuin täällä. Siellä on enemmän lapsen omasta perhetaustasta kiinni, minkälaiseen musiikkikoulutukseen hänellä on mahdollisuuksia. Täällä ei ole onneksi sellaista tilannetta. Pidetään siitä kiinni!
Mitä sinulle merkitsee se, että teos saa kantaesityksensä maailman suurimmalla klassisen musiikin festivaalilla, BBC Promsilla?
Onhan se aivan mahtavaa! En olisi voinut millään kuvitella, että sävellykseni pääsisi tällaiseen tilaisuuteen näin aikaisessa vaiheessa uraani. Olenkin todella kiitollinen Sakarille ja Anulle siitä, että he ovat uskoneet minuun ja tähän teokseen koko prosessin ajan. Olen käynyt toki Promsilla myös kuuntelijana. Englannissa yleisölle pitää varmasti selittää tämän teoksen taustoja eri tavalla kuin suomalaisille, joille maaseutumme ja historiamme on tutumpaa. Mitä esimerkiksi ylipäätään ovat karjalaiset ja evakkokulttuuri? Mikä merkitys eläimillä – esimerkiksi hevosilla – oli sotien aikana tai suomalaisella maaseudulla vuosikymmeniä sitten? On myös hienoa, että suomalainen sukuni pääsee kuulemaan teoksen täällä Helsingissä.
Mitä eniten odotat näiltä konserteilta Lontoossa ja Helsingissä?
Odotan tietenkin sitä, että teos pääsee elämään. On aina mahtavaa kuulla uusi teos ensimmäistä kertaa – siinä on jotain taianomaista. Tässä tapauksessa on myös hienoa se, että teos pääsee kahteen eri paikkaan, eri tiloihin ja eri akustiikkoihin. Viimeisen viikon aikana olen oppinut tuntemaan Sibelius Akatemian orkesterin – yhteistyö sekä orkesterin, että Sakarin ja Anun kanssa on ollut aivan mahtava kokemus.
Nämä muusikot ovat innostuneita ja nuoria. Opiskelijaorkesterille kirjoittaminen on ollut hiukan erilaista – tässä teoksessa on joitakin vaikeitakin kohtia ja olen ottanut säveltäjänä myös riskejä. Toisaalta tiedän, että opiskelijaorkesterilla on käytössään vähän enemmän harjoitusaikaa kuin ammattiorkesterilla. Pidän todella paljon orkesterille kirjoittamisesta.
