Kuvataiteilijan ristiretki iloisen ja koskettavan arkkitehtuurin puolesta
Jan-Erik Andersson on taideteoksissa asuva kuvataiteilija, joka on valmistunut kuvataiteiden tohtoriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2008. Hän on yksi Taideyliopiston Vuoden alumneista 2023.
Sysipimeä syysilta ja tulikärpästen lailla hehkuva lamppukauppa. Joulukuusi. Nämä ovat ensimmäiset muistot Anderssonin lapsuudesta 1960-luvun Turussa, kun ympäröivä tila kosketti: tuntui lämpimältä ja ilahdutti.
“Arkkitehtuuri oli nuoruudessani aika brutaalia. Siitä puuttui fantasia, tarinallisuus. Muistan, kuinka saatoin pysähtyä lamppukaupan eteen pitkäksi aikaa, koska valo ja erilaiset valaisimet lämmittivät sydäntä. Pidin myös joulusta, koska silloin tiloja koristeltiin.”
Nyt, 60 vuotta myöhemmin, lapsuuden muistot tilan kokemisesta, ovat osa Anderssonin tunnetuinta teosta – Lehtitaloa (Life on a Leaf) – Turun Hirvensalossa. Lehtitalon ulkoseinää koristaa ornamentti, jossa toistuu joulukuusi. Lehtitalon olohuone muistuttaa hieman lamppukauppaa: olohuoneen kattoa hallitsevat kymmenet erilaiset valaisimet. Eikä Anderssonin henkilökohtaiseen kokemukseen pohjautuva suhde arkkitehtuuriin sekä erilaisten tilojen kokemiseen tunnepohjaisesti lopu tähän.
“Olen änkyttänyt pahasti ja huomannut, että tilojen ominaisuudet vaikuttavat siihen todella paljon. Sitä ei pysty selittämään, miten se vaikuttaa, mutta se vaikuttaa. Huoneiden sisustus, esimerkiksi pöydät, ovat tärkeitä, koska ne vaikuttavat siihen, miten kommunikoidaan. Siksi olenkin tehnyt paljon pöytiä taiteessani.”
Tutkimus on taiteilijan metodi
Lehtitalon Andersson on suunnitellut yhteistyössä arkkitehti Erkki Pitkärannan kanssa. Kaksikko on suunnitellut myös muita kasviaiheisia rakennuksia: muun muassa kuminansiemenen muotoisen ekonavetan Teuvalla ja gerberan muotoisen puutarhakoulun Janakkalaan.
Lehtitalo on käytännössä Anderssonin kuvataiteen tohtorin tutkinto. Life on a Leaf -opinnäytteessään hän käsitteli taloprojektiaan pohtien kysymystä taiteen ja arkkitehtuurin sekä talon ja ympäristön välisistä suhteista. Andersson herätteli muun muassa kysymyksen, voiko kuvassa tai veistoksessa asua? Vastaus mitä ilmeisemmin on, että kyllä voi.
Andersson perheineen asui Lehtitalossa monta vuotta, ennen kuin kokonaistaideteokseksi luonnehdittu rakennus muuttui kansainväliseksi nähtävyydeksi ja taiteilijaresidenssiksi. Nyt Andersson asuu vaimonsa kanssa Lehtitalon viereen rakenteilla olevassa uudessa taideteoksessa, Kuusi-o-talossa. Myös tämä mehiläiskennon eli kuusikulmion muotoinen rakennus on taiteen tutkimusta. Se on Anderssonin postdoc-työ.
“Ennen taiteiden opiskelua opiskelin luonnontieteitä ja sikäli olen tutkijasielu, että jotain uutta ja tuntematonta kohti on tarve aina mennä.”
Näin taide muuttaa yhteiskuntaa
Kuvataiteen ja arkkitehtuurin rajapinnoille sijoittuvan kaksikon työt aiheuttavat hämmennystä ja lokeroimisen tuskaa niin arkkitehtuurin kuin kuvataiteidenkin puolella. Anderssonin mukaan esimerkiksi hänen tohtorin tutkintonsa tarkastajana toiminut arkkitehti ja Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin professorinakin vaikuttanut Juhani Pallasmaa on sanonut, ettei Lehtitalolla ole mitään tekemistä arkkitehtuurin kanssa. Ja silti, kun arvostettu tutkija George H. Marcus esitteli 25 modernin arkkitehtuurin mestariteosta kirjassaan Total Design, niin Alvar Aallon ja Eero Saarisen töiden lisäksi Suomesta esiteltiin myös kolmas mestariteos: Lehtitalo.
“Henkilökohtaisesti minua ei tavallaan kiinnosta asioiden lokeroiminen, mutta tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kannalta nämä mitä mikin on -kysymykset ovat tärkeitä. Teoksemme ja rakennuksemme Erkin kanssa syntyvät jatkuvan vuoropuhelun ja vuorovaikutuksen seurauksena. Olen vakuuttunut, että töissämme on paljon kuvataidetta ja paljon arkkitehtuuria.”
Anderssonin tutkimustyön merkityksellisyydestä kertoo myös se, että kun Lehtitaloa alettiin suunnitella 1990-luvun lopulla ja sille haettiin rakennuslupaa Turun kaupungilta, luvan saamisessa kesti vuosikausia, koska rakennus oli liian taiteellinen. Nyt, kun Lehtitalosta on tullut kansainvälisen tason matkailunähtävyys, Kuusi-o-talon rakennusluvan saaminen tapahtui varsin ketterästi.
Rakennusluvassa jopa määriteltiin, että Lehtitalon läheisyyteen rakennettavan uuden rakennuksen on oltava “tarpeeksi taiteellinen”. Ihan tavallista tönöä siihen ei siis olisi saanut rakentaa.
“Tämä on aivan huikeata ja suuri tunnustus arkkitehtuurille, jossa fantasia, tarinat ja taide saavat elää ja ilahduttaa. Kuka tietää, vaikka sadan vuoden päästä Turun keskusta sijaitsisi Hirvensalossa tai täältä löytyisi ainakin kokonainen kortteli taloja, jotka koskettavat.”
Anderssonin Kuusi-o-talo on mukana arkkitehtuurin ja asumisen Grand Designs Suomi -ohjelman uudella tuotantokaudella MTV3-kanavalla.
Lue lisää Anderssonin Kuusi-o-talosta täällä.
***
Vuoden alumnien valinta on vuosittain jaettava tunnustus Taideyliopiston kolmen akatemian kasvateille, jotka ovat toiminnallaan vahvistaneet esikuvallisesti taiteen ja taiteilijakoulutuksen ainutlaatuista arvoa ja merkitystä. Vuoden 2023 alumnit ovat yhteiskunnallisesti vaikuttavia taiteilija-tutkijoita.
