Kuvataiteen opiskelija: On tärkeää kuulla, mitä muut opiskelijat ajattelevat taiteen tekemisestä
Lue Hanna Kytön haastattelu.
Kuka olet ja miten päädyit opiskelemaan Taideyliopistoon?
Olen Hanna Kytö, kolmannen vuoden kandiopiskelija Kuvataideakatemiasta maalaustaiteen opetusalueelta. Löysin Taideyliopiston nettisivut jo yläasteikäisenä kun haaveilin siitä, mikä minusta tulisi aikuisena. Yläaste- ja lukioikäisenä selailin monesti Taideyliopiston sivuja ja hain netistä tietoa taidealan opinnoista. Minuun teki vaikutuksen se, että kuka tahansa voisi olla taiteilija.
Uskoin siihen, että jos piirrän tarpeeksi paljon ja luen tarpeeksi paljon alasta, voin lopulta päästä opiskelemaan taidetta. Lukion jälkeen hain Taideyliopistoon kolme kertaa, ja kolmannella kerralla pääsin pääsykokeisiin.
Vietin siis kaksi välivuotta, ensimmäisen Lahden kansanopistossa kuvataidelinjalla ja toisen kotona piirtäen ja töitä tehden.
Millainen oli pääsykokeesi?
Pääsykokeeni kestivät kuusi päivää – maanantaista lauantaihin. Pääsykokeiden aluksi saimme tehtävänannon, joka oli hyvin lavea. Pystyin siis tekemään käytännössä mitä tahansa, kunhan osasin perustella valintaraadille, miten tehtävänanto liittyi siihen.
Kaikille pääsykoelaisille jaettiin tehtävämateriaali, johon kuului muun muassa peruna. Keksin maalata taulun, jossa mies istuu auton takapenkillä syöden ranskalaisia. Ideani oli mielestäni hauska ja uskon sen tehneen valintaraatiinkin vaikutuksen.
Miten valmistauduit pääsykokeeseen?
Minulle oli tärkeää tuntea oloni itsevarmaksi pääsykokeissa. Tiesin, että maalaaminen koetilanteessa voisi olla jännittävää ja saattaisin tuntea oloni hermostuneeksi jos näkisin millaisia töitä muut tekevät.
Ennen pääsykokeita ostin itselleni langattomat kuulokkeet ja kävin läpi soittolistani, jotta voisin kuunnella suosikkibiisejäni läpi koepäivien. Samalla se auttaisi minua keskittymään vain omaan työhöni kokeissa.
Millaista opiskelu on ollut?
Opiskelu on ollut suunnattoman mielenkiintoista ja monipuolista. Pidän siitä, että opiskeluni koostuvat sekä itsenäisestä työstä studiolla että kursseista. Pidän siitä että lukujärjestyksessäni on vaihtelevasti pienryhmätyöskentelyä, luentoja, keskustelutilaisuuksia ja omaa työskentelyä.
Mieleenpainuvimpia kursseja tai projekteja opintojen aikana?
Tykkäsin todella paljon taidehistoriasta ja taidefilosofiasta. Ne ovat auttaneet minua ymmärtämään, mitä taidekentällä on tapahtunut menneinä vuosisatoina ja vuosikymmeninä. Taidefilosofia auttoi minua ymmärtämään, että kyse ei ole pelkästä maalaamisesta tai taiteen tekemisestä, vaan että pinnan alla muhii paljon kysymyksiä esimerkiksi taiteilijuudesta ja taiteilijan roolista yhteiskunnassa.
Olen tykännyt myös todella paljon joka toinen maanantai olevista pienseminaareista. Pääsemme tutustumaan pienryhmissä toistemme työhuoneisiin ja työskentelyyn. On mielestäni tärkeää kuulla, mitä muut opiskelijat ajattelevat taiteen tekemisestä ja omista töistään. Se avartaa hyvin konkreettisella tavalla käsitystäni siitä mitä muut ihmiset taidekentällä tekevät.
Millainen on tyypillinen opiskelupäiväsi?
Saatan olla aamupäivän kotona läppärillä kuuntelemassa luentoa tai piirtämässä luonnoksia. Sitten iltapäiväksi menen koululle esimerkiksi piirustusluokkaan piirtämään elävää mallia. Jonain toisena päivänä saatan olla koko koulupäivän työhuoneellani maalaamassa.
Mikä on opiskelussa parasta?
Parasta opiskelussa on koulukaverit ja jatkuva tuki, jota saan toisilta opiskelijoilta ja opettajilta. Käyn usein moikkaamassa ystäviäni työhuoneella työskentelyn lomassa ja vaihdamme ajatuksia teoksistamme. Tykkään myös studiovisiiteistä. Silloin opettaja tai koululla vieraileva taiteilija tulee työhuoneelleni keskustelemaan maalauksistani.
On hienoa kuulla, mitä muut ajattelevat töistäni. Maalaan yleensä usean kuukauden ajan yhtä ja samaa maalausta, joten tuntuu virkistävältä kun pääsen välistä pois ajatuksistani ja kuuntelen kun toinen kertoo, mitä hän ajattelee maalauksistani. Pidän työhuonepäiväkirjaa ja kirjoitan ylös parhaat kommentit, niin että voin palata niihin myöhemmin uudelleen.
Mikä on ollut opiskelussa haastavinta?
Sanoisin, että opiskeluun liittyy jatkuvia haasteita, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä. Aluksi vaikeinta oli uuteen ympäristöön tottuminen, mutta se ongelma karisi pois jo ekojen kuukausien aikana. Toisena vuonna opinnoissani kamppailin taiteilijaidentiteettini kanssa ja pohdin suuntaa työskentelylleni. En ollut varma mitä halusin kertoa töilläni.
Nyt olen selättänyt senkin ongelman mutta uutena haasteena ja jännityksen aiheena siintää horisontissa kandinäyttely, joka on vuoden päästä syksyllä edessäni. Sanoisin, että opinnoissa pärjää pitkälle jos on ratkaisukeskeinen ja näkee jokaisen uuden haasteen vain mahdollisuutena uusiin oivalluksiin.
Minkä vinkin antaisit tuleville hakijoille?
Olkaa oma itsenne pääsykokeissa. Jokainen opiskelija meidän koulussa on ihan erilainen, joten ei ole olemassa mitään ”taiteilijatyyppiä” minkä kaltainen sinun pitäisi olla päästäksesi Kuvataideakatemiaan. Jokaisella on omat uniikit taitonsa ja näkemyksensä, joten on todella tärkeää että teet juuri sellaisia taideteoksia pääsykokeissa kuin sinusta tuntuu.
Varaa pääsykokeisiin mukaan hyvää välipalaa ja keskity omaan suoritukseesi.